Lentoliikenteen jatkuvuus on ollut yksi Suomen huolenaiheista brexit-neuvotteluissa, joissa edetään pian Britannian ja EU:n tulevaan suhteeseen.
EU-leiri sopi perjantaina asemistaan tuleviin kauppaneuvotteluihin. Muutamien liuskojen mittaisessa paperissa on lyhyt maininta myös lentoyhteyksien turvaamisesta.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvioi torstaina STT:n haastattelussa, että lentoliikenne on huomioitu linjapaperissa kuten Suomi toivoi. Ajureina on ollut hänen mukaansa muitakin pieniä maita.
Suomi haluaa, että EU pyrkii löytämään ratkaisun paitsi lennoista Britanniasta EU:hun, myös siitä eteenpäin kolmansiin maihin. Syöttöliikenne Britanniasta on tärkeää Finnairin Aasian liikenteelle. Tärkeitä ovat myös lennot Britannian kautta Yhdysvaltoihin.
– Tämä oli meille huolenaihe, joka on nyt tässä vaiheessa ihan hyvässä asennossa, Sipilä arvioi.
Lontoo on yksi valtion enemmistöomisteisen Finnairin suosituimmista kohteista. Yhtiö ei kuitenkaan halua vielä kommentoida brexitin vaikutuksia, koska EU:n ja Britannian neuvottelut ovat kesken.
Lentokenttäyhtiö Finavian johtaja Joni Sundelin ei odota, että brexit tuo lentoliikenteeseen dramaattisia muutoksia – ellei neuvotteluissa ajauduta tilanteeseen, jossa brittiyhtiöiden oikeutta lentää EU:n puolelle rajoitetaan.
– Uskon, että maalaisjärki ratkaisee lopulta aika paljon, Sundelin sanoo.
Britannia on hänen mukaansa yksi isoimmista markkinoista Finavialle, kun lasketaan mistä ja mihin Suomesta lennetään.
EU:lla ja Britannialla on edessään iso työ, kun ne yrittävät sovittaa toivomuksiaan yhteen. Molemmat haluavat säilyttää mahdollisimman läheisen suhteen, mutta samaan aikaan EU:n on varottava, ettei se lupaa saarivaltiolle niin hyviä ehtoja, että muut kumppanit Norjasta Sveitsiin älähtäisivät.
Tavoitteena on mahdollisimman laaja vapaakauppasopimus. Se tarkoittaisi sitä, että tavarat kulkevat rajojen yli ilman tulleja ja kiintiöitä. Palveluiden osalta kirjaus on vielä melko avoin.
Lisäksi yhteistyötä haetaan terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden vastaisessa taistelussa sekä turvallisuudessa, puolustuksessa ja ulkopolitiikassa.
Britannia on ainakin tähän asti vakuuttanut, että se jää pois EU:n sisämarkkinoilta eli se ei halua enää soveltaa automaattisesti kaikkea EU:sta tulevaa lainsäädäntöä tai hyväksyä EU-tuomioistuimen tuomiovaltaa. Toisaalta maa ei halua myöskään tulliliittoa, koska se haluaa neuvotella itse suoraan kolmansien maiden kanssa kauppasopimuksista.
– Tällä on valitettavasti negatiivisia taloudellisia seurauksia, varsinkin Britannialle, EU-maat varoittavat neuvottelupaperissaan.
