Maahanmuuttoviraston linja turvapaikkapäätöksissä kiristyi selvästi pakolaiskriisin seurauksena, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Irakilaisten oli selvästi vaikeampi saada Suomesta turvapaikka viime vuonna kuin ennen pakolaiskriisin kärjistymistä keväällä 2015.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun, Turun yliopiston ja Åbo Akademin tekemän tutkimuksen mukaan linjan kiristymistä ei voi selittää lainsäädännön muutoksilla. Myöskään hakijoiden taustoissa ei ilmennyt selviä muutoksia vertailuvuosina.
– Tutkimuksessa näkyvää kehitystä voidaankin pitää huolestuttavana sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen että suomalaisen oikeusvaltion kannalta, tutkijat kirjoittavat.
Tutkijoiden mukaan linjan kiristymisen taustalla saattoi olla poliittista tai hallinnollista ohjausta. Oikeusoppineiden mielestä oletusta tukee se, että oikeuskansleri Jaakko Jonkka antoi viime keväänä Maahanmuuttovirastolle moitteet turvapaikkahakemusten käsittelystä. Jonkan mukaan käsittelyssä ei huomioitu riittävästi hakijoiden oikeusturvaa ja yhdenvertaista kohtelua. Tutkijat viittaavat myös siihen, että tuomioistuimet ovat palauttaneet suuren osan päätöksistä uudelleen käsiteltäväksi menettely- tai tulkintavirheiden takia.
Maahanmuuttoviraston linjauksista on käyty paljon keskustelua sen jälkeen, kun turvapaikkahakemusten määrä lähti rajuun kasvuun. Vuonna 2015 Suomessa jätettiin 32 000 turvapaikkahakemusta, kun aiemmin hakemuksia tuli muutama tuhat vuodessa.
Hakemussuma johti poliittisen ilmapiirin kiristymiseen. Hallitus tiukensi maahanmuuttopolitiikkaa ja pyrki saamaan turvapaikkakäytännöt samalle tasolle muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomen houkuttelevuutta kohdemaana haluttiin vähentää.
Tänään julkistetussa tutkimuksessa vertailtiin Maahanmuuttoviraston kansainvälistä suojelua koskevia päätöksiä ennen kriisin kärjistymistä 2015 ja kaksi vuotta myöhemmin, jolloin hakemuspiikki oli jo selvästi taittunut. Tutkimus kohdistui 18–34-vuotiaisiin irakilaisiin, koska heidän osuutensa hakijoista oli selvästi suurin. Tarkasteltavia päätöksiä oli yhteensä vajaat 250.
Linjamuutos näkyi konkreettisimmin siinä, miten Maahanmuuttovirasto arvioi hakijan esittämää fyysisen tai henkisen väkivallan pelkoa. Vielä 2015 hakijoiden esittämää pelkoa pidettiin valtaosin perusteltuna, vuonna 2017 enää poikkeuksellisesti.
Sisäministeriön mukaan linjamuutosta selittää se, että päätöskäytäntöjä pyrittiin yhtenäistämään erityisesti Ruotsin kanssa. Hallitus halusi puuttua siihen, että Suomi oli myöntänyt turvapaikkoja irakilaisille löysemmin perustein kuin Ruotsi.
Sisäministeriön mukaan Suomessa myönnettiin aiemmin käytännössä kaikille Etelä- ja Keski-Irakista tulleille oleskelulupa. Käytäntöä muutettiin siten, että irakilaiset eivät enää voineet saada turvapaikkaa vain kotipaikkansa perusteella.
Ministeriön perustelu ei vakuuta oikeusoppineita.
– Se ei ole selitys, että Ruotsikin on kiristänyt niin meidänkin täytyy, sanoo tutkimuksen toinen johtaja, Åbo Akademin kansainvälisen oikeuden professori Elina Pirjatanniemi.
Julkisoikeuden professori Juha Lavapuro pitää ongelmallisena sitä, ihmisoikeuksiin merkittävästi vaikuttavat muutokset eivät näytä perustuvan lakiin ja yksilölliseen harkintaan vaan politiikkaan.
– Jos muutos tapahtuu tällä tavalla poliittisen ohjauksen kautta, silloin menetetään kaikki demokraattisessa oikeusvaltiossa olevat kontrollimekanismit.
