Talous

Virtuaalimetsässä kaupunkilaisesta kuoriutuu hetkessä metsuri

JARI LAURIKKO
Timo Korkalainen kaataa metsää virtuaalisesti. Virtuaalilasit päässä metsä tuntuu paljon todellisemmalta kuin kuvasta voisi uskoa.
Timo Korkalainen kaataa metsää virtuaalisesti. Virtuaalilasit päässä metsä tuntuu paljon todellisemmalta kuin kuvasta voisi uskoa.

Moottorisaha soi ja puita kaatuu pikavauhtia. Kaupunkilaisesta metsänomistajasta kuoriutuu hetkessä metsuri, kun hän saa virtuaalilasit päähänsä.

Turkulainen Ctrl Reality on rakentanut yhdessä Tiedon kanssa Metsä Groupille sovelluksen, jolla metsäomistaja voi kokeilla virtuaalitodellisuudessa (VR) tai omalla älypuhelimellaan, miten erilaiset metsänhoidolliset toimet vaikuttavat juuri hänen omaan tuttuun metsäänsä.

– Metsä tulee ihmisten luo, yhtiön perustajaosakas ja sovellusten myyntiä vetävä Kaapo Seppälä sanoo.

Pelkästä viihteestä ei ole kyse. Sovelluksen lähtökohtana on saada metsänomistajat ymmärtämään paremmin metsänsä arvoa ja miten sitä voisi hoitaa. Käyttäjä saa myös paljon tietoa: hän näkee esimerkiksi heti arvion siitä, paljonko puukaupoista voisi saada tuloa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Periaatteessa sovellusta voisi kehittää välineeksi, jolla metsänomistaja voi hallinnoida omistustaan. Metsäyhtiölle on luonnollisesti tärkeää, että se saa jatkossakin puuta suomalaisista yksityismetsistä.

Jo nyt suomalaiset metsänomistajat tekevät kauppaa sähköisesti. Maailman ensimmäinen sähköinen puukauppa tehtiin Suomessa vuonna 2015 ja nykyään jo noin neljännes Metsä Groupin puukaupasta tehdään sähköisesti.

Metsäkaupoissa ei ole kyse nappikaupasta. Suomalaisten yksityismetsien metsäomaisuuden arvo on noin 40 miljardia euroa.

Ctrl Realityn juuret vievät Turun yliopistoon, jossa yrityksen perustajat tutkivat aikoinaan virtuaalitodellisuutta ja lisättyä todellisuutta. Yritys syntyi, kun prototyyppien lisäksi yritykset alkoivat kysellä valmiiden sovellusten perään. Ensimmäiset kaupalliset sovellukset löytyivät kulttuurin kentältä, mutta nyt pääosa asiakkaista löytyy teollisuusyrityksistä.

Yrityksen ensimmäisiä töitä on Sanan seppä -sovellus, joka vie käyttäjän lisätyn todellisuuden avulla Turun tuomiokirkkoon vuonna 1514. Matkapuhelimen tai tabletin avulla jokainen Tuomiokirkossa vieraileva käyttäjä pääsee sukeltamaan aikaan ennen uskonpuhdistusta ja tutustumaan aikakauden henkilöihin. Oppimisen lisäksi olennaista on, että käyttäjä viihtyy sovelluksen parissa.

Virtuaalisesti voi hoitaa monia asioita. Itse asiassa kukaan ei vielä tarkasti osaa sanoa mihin kaikkeen virtuaalitodellisuus taipuu. Käytännössä suurin raja taitaa olla ihmisen kyvyssä oivaltaa uusia mahdollisuuksia.

– Teemme kenttämyyntiä. Yritykset eivät itsekään vielä välttämättä ymmärrä miten ne voisivat hyödyntää virtuaalimaailmaa, Seppälä sanoo.

Toimitusjohtaja Teijo Lehtonennäkee paljon mahdollisuuksia erilaisissa koulutussovelluksissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ctrl Reality on tehnyt jo sovelluksen, jolla opetetaan huoltamaan linja-autoa. Virtuaalimaailmassa harjoittelija voi opetella aidon tuntuisessa tilanteessa tekemään halutut tehtävät. Harjoittelussa ei tarvita kallista linja-autoa, vaan pelkkä virtuaalibussi.

Opiskelija voi myös itsekseen harjoitella asiaa niin monta kertaa kuin haluaa. Sovellus antaa saman tien palautetta siitä, mikä on mennyt oikein ja missä on mahdollisesti puutetta.

Viime vuonna toimintansa aloittanut yritys ehti kuudessa kuukaudessa keräämään noin neljännesmiljoonan liikevaihdon. Ctrl Reality työllistää tällä hetkellä kymmenen henkeä.

Fakta

Virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus

Virtuaalitodellisuus (virtual reality, VR) on tietokoneen tuottamien aistimusten avulla luotu keinotekoinen ympäristö.

Keinotekoinen ympäristö voi olla täysin keksitty tai se voidaan rakentaa tarkasti halutun kohteen tapaiseksi. Muun muassa erilaiset simulaattorit hyödyntävät usein virtuaalitodellisuutta.

Lisätty todellisuus (augmented reality, AR) on teknologia, jossa tietokoneella tuotettua tietoa lisätään todellista ympäristöä ja sen esineitä kuvaavaan näkymään, jota käyttäjä tarkastelee älypuhelinten, tablettien tai AR-lasien kaltaisten laitteiden kautta.

Keinotekoisesti lisättyä tietoa voivat olla esimerkiksi kuvat, äänet, videot ja tekstit.

AR:n avulla voi tehostaa ja helpottaa erilaisia työtehtäviä. Esimerkiksi huoltomiehen näkökenttään voi tulla toimintaohjeita.

Halvimmillaan virtuaalilaseja voi ostaa jopa muutamalla kympillä. Laadukkaat lasit ja sovelluksia pyörittävän tehokkaan kannettavan yhteishinta pyörii tällä hetkellä noin 2 000 eurossa.