Asetarvikeyhtiö Patria kytkeytyy moniin oikeudenkäynteihin. Yhteistä niille on, että yritystä tai sen työntekijöitä ei juuri ole tuomittu, ainoastaan epäilty tai syytetty. Erityisen paljon vaikeuksia Patrialla on ollut suhteissaan Lähi-itään ja Balkanin alueeseen.
Suomi on vuoden 1999 jälkeen tutkinut seitsemää tapausta, joissa suomalaisia yrityksiä tai henkilöitä on epäilty ulkomaisten virkamiesten lahjonnasta.
Talousjärjestö OECD:n lahjonnan vastainen työryhmä toteaa raportissaan, että vapauttavien päätösten "hälyttävän korkea osuus" vaatisi Suomelta toimia.
Seitsemästä tutkitusta tapauksesta viidessä nostettiin syytteitä, mutta kaikki ulkomaista lahjontaa koskevat syytteet hylättiin aikanaan. Ainoa langettava tuomio on tullut kirjanpitorikoksista. Juttukokonaisuuksista kolme liittyy Patriaan.
Patria on myynyt kymmeniä panssariajoneuvoja Arabiemiraatteihin pari vuotta sitten. Tammikuussa levisi julkisuuteen norjalaislehti Verdens Gangin uutinen, että Patrian AMV-panssariajoneuvo oli nähty Jemenin sota-alueella Arabiemiraattien lipun alla. Patria vahvisti tiedon.
Ajoneuvo on oletettavasti päätynyt Jemeniin Emiraatteihin suuntautuneen kaupan seurauksena.
Lähi-idän osuus Suomen sotatuoteviennistä on ylittänyt jo 60 prosenttia, kertoo SaferGloben uusin asekaupparaportti. Eniten sotatuotteita Lähi-idän maista vietiin Arabiemiraatteihin, Turkkiin ja Saudi-Arabiaan. Kaikki kolme maata ovat osallistuneet sisällissotiin liittyviin operaatioihin niin Jemenissä kuin Syyriassa.
Muun muassa eduskunnan puolustusvaliokunta on linjannut, että Suomi ei vie aseita sotaa käyviin maihin tai maihin, jotka rikkovat ihmisoikeuksia.
Patrian panssariajoneuvokaupat Kroatiaan olivat julkisuudessa muutama vuosi sitten. Patrian epäiltiin vauhdittaneen kauppoja Kroatiassa hämärin keinoin vuosina 2005–2008.
Kaksi yhtiön entistä työntekijää sai käräjäoikeudessa ehdollista vankeutta törkeästä lahjuksen antamisesta. Patrialle langetettiin lisäksi yhteisösakko. Asiaa puitiin sen jälkeen Turun hovioikeudessa, joka vuonna 2016 hylkäsi syytteet ja myös yhteisösakkovaatimuksen.
Patrialla oli vuosien oikeusprosessi Slovenian kanssa tehdyistä panssariajoneuvokaupoista. Syytteet lahjusjutussa entisiä johtajia vastaan kaatuivat lopullisesti vuonna 2015, ja vapauttava päätös jäi yli seitsemän vuoden oikeusprosessin jälkeen voimaan. Vyyhti sai alkunsa vuonna 2006, kun Patria solmi kaupat yli sadasta AMV-panssariajoneuvosta. Lopulta ajoneuvoja toimitettiin vain 30.
Kauppoja puitiin myös Sloveniassa, missä lahjusjuttu monien vaiheiden jälkeen kaatui vanhentuneena vuonna 2015. Tässä jutussa oli syytettynä muun muassa maan entinen pääministeri.
Patrian Egyptin-kaupat johtivat rikosepäilyihin kymmenisen vuotta sitten, jolloin kyse oli lahjusepäilyistä kenttätykkikaupoissa vuosituhannen vaihteen tietämillä. Syytteen mukaan lahjuksia maksettiin ihmisille, joilla oli mahdollisuudet suosia Patriaa.
Lahjussyytteet kaatuivat, mutta syytteet erilaisista kirjanpitorikoksista johtivat hovioikeudessa ehdollisiin rangaistuksiin kesällä 2013.
Nykyinen toimitusjohtaja Olli Isotalo aloitti työnsä Patriassa elokuussa 2016.
Patrian lupaus asiakkaille: Kun kaiken on pakko toimia
Patrian palveluksessa on noin 2 800 henkilöä.
Konsernin liikevaihto tilikaudella 2016 oli noin 490 miljoonaa.
Patrian omistaa Suomen valtio (50,1 prosenttia) ja norjalainen Kongsberg Defence & Aerospace AS (49,9 prosenttia).
Patria-konserni muodostuu emoyhtiö Patriasta ja sen omistamista tytäryhtiöistä. Lisäksi Patria omistaa Millog Oy:stä yli 60 prosenttia ja Nammosta 50 prosenttia. Nammon toinen omistaja on Norjan valtio.
Patria valmistaa muun muassa kranaatinheitinjärjestelmiä ja panssaroituja ajoneuvoja.
Nammo valmistaa muun muassa ammuksia.
Esimerkiksi AMV-panssariajoneuvot ja Nemo-kranaatinheitinjärjestelmä ovat Patrian tuotteita.
AMV-ajoneuvoja käytetään muun muassa miehistön kuljettamiseen. Ajoneuvoon voidaan asentaa erilaisia asejärjestelmiä.
Yhtiö on erikoistunut myös tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien tuottamiseen.
Yhtiö huoltaa lentokoneita ja helikoptereita, muun muassa Horneteja.
Konsernin liiketoimintaan kuuluu myös erilaisten komposiittiteknologioiden kehittämistä, joita voidaan hyödyntää muun muassa avaruustutkimuksessa ja lentokoneteollisuudessa.
Patrialla on toimipaikkoja muun muassa Helsingissä, Hämeenlinnassa, Tampereella ja Tikkakoskella sekä Utissa.
Konsernilla on toimintaa myös ulkomailla, esimerkiksi Ruotsissa, Virossa, Kroatiassa, Arabiemiirikunnissa ja Etelä-Afrikassa.
Suomi on sitoutunut noudattamaan aseiden ja puolustustarvikkeiden viennissä EU:n ohjeistusta, jonka mukaan aseita ei saa viedä maihin, joissa niitä käytetään hyökkäykseen toista valtiota vastaan, sortoon tai ihmisoikeusloukkauksiin.
