Amnesty arvostelee Suomea turvapaikanhakijoiden kohtelusta – "Tärkeintä on signaali, että tänne ei kannata tulla"

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International arvostelee Suomea turvapaikanhakijoiden kohtelusta torstaina julkaistussa vuosiraportissaan.

Amnestyn mukaan viime vuosien kiristykset maahanmuuttopolitiikkaan ovat heikentäneet pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään. Vuoden 2015 jälkeen muun muassa valitusaikaa kielteisestä turvapaikkapäätöksestä on lyhennetty, humanitaarinen suojelu oleskeluluvan perusteena on lopetettu ja perheenyhdistämisen ehtoja on kiristetty.

Kritiikkiä saavat myös pakkopalautukset erityisesti Afganistaniin.

Suomen Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mukaan samankaltainen kehitys on tuttua muistakin Euroopan maista.

– Käsityksemme on, että Suomessa ja laajemminkin Euroopassa linjaa on tiukennettu poliittisista syistä. Ihmisoikeuksien ja palautuskiellon kunnioitus eivät enää ole hallituksille yhtä tärkeitä kuin sen signaalin antaminen, että tänne ei kannata tulla, Johansson sanoo.

Johansson huomauttaa, että raportissa mainitaan myös muun muassa Ruotsi, Norja ja Tanska samoista syistä kuin Suomi.

– Kuin käynnissä olisi kilpailu, jossa pyritään menemään siitä, missä aita on matalin.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio torjuu Amnestyn arvostelun.

– Meillä nämä asiat ratkaistaan viime kädessä riippumattomassa tuomioistuimessa. Oikeus arvioi lopulta senkin, voidaanko ihminen palauttaa kotimaahansa – eivät kansalaisjärjestöt tai poliitikot. Maahanmuuttovirastoa ja sen toimintaa usein arvostellaan ja unohtuu, että meillä kuitenkin oikeuslaitos sanoo viimeisen sanan, Vuorio sanoo.

Vuorion mukaan Amnestyn raportti ei myöskään anna maiden tilanteesta vertailukelpoista kuvaa.

– Esimerkiksi Saksan ja Ranskan kohdalla nostetaan esiin myönteisenä asiana, että ne ovat uudelleensijoittaneet syyrialaisia pakolaisia Turkista, mutta niin on tehnyt Suomikin. Suomi on tehnyt sisäisiä siirtoja jo 2 000 eli koko oman osuutemme, mutta sitä ei kerrota ollenkaan.

Johanssonin mukaan Suomen tilanteen heikkenemisestä kertoo myös ranskalaisen tuomioistuimen hiljattainen päätös estää irakilaisen turvapaikanhakijan palauttaminen Suomeen, vaikka Dublin-säännöt olisivat sen mahdollistaneet. Oikeuden mukaan turvapaikkahakemus oli käsiteltävä Ranskassa muun muassa siksi, että Suomessa hakijaa uhkasi palautus Irakiin.

Vuorion mukaan kyseessä on yksittäisen tuomarin päätös, josta ei voi vetää johtopäätöksiä esimerkiksi siitä, että Suomen palautuspolitiikka olisi ristiriidassa ihmisoikeussopimusten kanssa.

– Ranska on kuitenkin tänä vuonna tehnyt Suomelle jo 35 pyyntöä ottaa takaisin turvapaikanhakijoita – myös irakilaisia.