Tiedustelulakien kiireellinen käsittely on yhä epävarmaa – oppositio empii, hallitus hoputtaa
Sdp:n linjasta tiedustelulakien kiireellisen käsittelyyn ei saatu uutta näkemystä tiistaina, kun eduskunta kävi lähetekeskustelun tiedustelulakipaketista.
– Perustuslakivaliokunnan on annettava tehdä säätämisjärjestystä koskeva arviointityönsä rauhassa. Kiireellisyydestä päätetään sitten, kun paketti on kasassa ja perustuslakivaliokunta on saanut ottaa asiaan kantaa. Asiat siis määrittävät aikataulun, ei toisinpäin. Tässäkään asiassa rattaita ei pidä laittaa hevosen eteen, Sdp:n Mika Kari totesi ryhmäpuheessa.
Tiedustelulakien tarpeellisuutta perustellaan kansallisella turvallisuudella ja sillä, että terrorismi, kyberhyökkäykset ja hybridiuhat ovat tulleet ajankohtaiseksi vaaroiksi myös Suomelle
Valtioneuvoston esittelypuheenvuoroissa sisäministeri Kai Mykkänen (kok.), puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ja oikeusministeri Antti Häkkänen pyrkivät hoputtamaan puolueita kiirehtimään lakien säätämistä. Turvallisuusympäristössä tapahtuneita muutoksia pidetään hallituksen riveissä riittävän poikkeuksellisena kiireelliseen käsittelyyn.
– Lait voisivat tulla kiireellisessä käsittelyssä voimaan jo tämän vuoden puolella tai ensi vuoden alussa. Kyberhyökkäyksistä on tullut valitettavasti arkipäivää, Niinistö sanoi.
Lakimuutokset antaisivat esimerkiksi Suojelupoliisille lisää toimivaltuuksia tietoliikennetiedusteluun. Ministerit korostivat tiistaina, että perustettava tiedusteluvaltuutettu valvoisi valvojia ja tiedustelutoimintaa varten luotaisiin eduskuntaan oma valiokuntansa parlamentaarista seurantaa varten.
– Tiedusteluvaltuutettulle voisi tehdä myös kanteluita tiedustelusta ja hän voisi lopettaa tiedustelun, jos sille on aihetta, Häkkänen kertoi.
Lakien kiireellinen käsittely vaatisi taakseen viiden kuudesosan enemmistön eduskunnassa. Hallitus tarvitsee oppositiosta tukea tätä varten.
Monet oppositiopuolueet ovat kuitenkin kriittisiä sen suhteen, tarvitaanko kiireellistä käsittelyä. Lakien uudistamiseen on sen sijaan laajaa yksimielisyyttä, mutta oppositiossa vaaditaan vielä moneen yksityiskohtaan selvennyksiä.
– Hyväksyttävä lainsäädäntö ei saa kuitenkaan mahdollistaa kansalaisten viestintään kohdistuvaa kohdentumatonta massavalvontaa. On myös saatava varmuus siitä, ettei esitetyllä perustuslain muutoksella tähdätä tulevaisuudessa kansalaisoikeuksien rajoittamiseen tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Lisäksi Supon koko toiminta on saatava asianmukaiseen parlamentaarisen valvonnan piiriin, Kari linjasi Sdp:n ryhmäpuheessa.
– Jotkut edustajat yhä perusteettomasti pelottelevat massavalvonnalla. Näin ei ole. Isoveli ei tee massavalvontaa, Mykkänen totesi vastauksessaan.
Vasemmistoliiton ryhmäpuheen pitänyt kansanedustaja Markus Mustajärvi arveli puheessaan, ettei lakien normaali käsittelyjärjestys viivästyttäisi niiden voimaantuloa vain muutamia kuukausia. Perussuomalaisten Juho Eerola puolestaan epäili viiveen olevan normaalissa järjestyksessä vain noin vuoden.
– Jos kynnys perustuslain muuttamiseen madaltuu, sen asema yhteiskunnassa voi rapautua ja toimia jatkossa ennakkotapauksena muun lainsäädännön voimaan saattamiselle, Eerola mietti.
Kristillisdemokraatit sen sijaan kannattavat kiireellistä käsittelyä.
– Lakipaketissa on huomioitu korkeatasoisesti yksityisyyden suoja. Tarvitsemme nopeasti toimivan lainsäädännön. Voimme joutua vastaamaan, miksi emme ole saaneet tätä aikaan, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) sanoi.
