Ministeri Saarikko: Naiset töihin täsmätoimilla – aika ei riitä tukijärjestelmän uudistamiseen tällä hallituskaudella
Perhe-ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) ei tyrmää perhevapaajärjestelmän käsittelemistä syksyn budjettiriihessä. Hän ei kuitenkaan usko perhevapaatukijärjestelmän uusimiseen, vaan painottaa nopeasti toteutettavia toimenpiteitä kotona pitkään olleiden naisten työllistymisen kohentamiseksi.
Perhevapaa-asia nousi jälleen esiin sisäministeri Kai Mykkäsen (kok) väläytettyä Ylen haastattelussa, että perhevapaauudistus voitaisiin nostaa esille vielä syksyn budjettiriihessä ja osana työllisyysuudistuksia.
Pitkään valmisteilla ollut uudistus kaatui alkuviikolla sen kustannusvaikutusten takia. Koska lisärahoitusta ei ollut näköpiirissä, uudistusta päätettiin lykätä, vaikka hallituksen trio eli ministerit ja puolueidensa puheenjohtajat Juha Sipilä (kesk), Petteri Orpo (kok) ja Sampo Terho (sin) koettivat löytää asiasta yhteisymmärrystä vielä hallituksen strategiaistunnon yhteydessä.
Erimielisyyttä oli ainakin kotihoidontuen kytkemisestä uudistukseen. Esillä olleissa malleissa kotihoidontuen taso olisi laskenut viimeisen vuoden aikana. Lisäksi naisten käyttämän ansiosidonnaisen tuen osuus olisi Saarikon mukaan lyhentynyt nykyisestä. Kotihoidontuki on ollut tärkeä erityisesti keskustalle.
Saarikko sanoo Lännen Medialle, että naisten paluun tehostamista kotoa työelämään voidaan käsitellä budjettineuvotteluissa, mutta sanoo pitävänsä realistisempana täsmätoimista päättämistä kuin koko etuusjärjestelmän uudistamista. Toimenpiteillä Saarikko viittaa muun muassa työllistämispalvelujen ja hoitojärjestelyjen kehittämiseen kotihoidontuen leikkaamisen sijaan. Perhevapaatukijärjestelmän uudistaminen vaatisi Saarikon mukaan niin perusteellisen lakivalmistelun, ettei se onnistu enää tämän hallituskauden aikana, kun sopua ei käynnissä olleessa valmistelussa löytynyt.
– Pitkään kotona olleiden naisten työllistämispalveluja sekä monimuotoperheiden, kuten adoptio- ja sateenkaariperheiden, asemaa voidaan parantaa lyhyessäkin ajassa. Pidän sitä realistisempana kuin koko tukijärjestelmän uudistamista, Saarikko toteaa.
Kokoomuksessa on katsottu, että perhevapaauudistuksen yhteydessä on vähätelty uudistuksen työllisyyshyötyjä. Saarikko kiistää tämän.
– Haluan tuoda realismia keskusteluun työllisyysvaikutuksista. Pidän absurdeina esimerkiksi EK:n väitteitä, joiden mukaan uudistuksen nopeat työllisyysvaikutukset olisivat olleet jopa 50 000 henkilöä. Laskelmissa, joita meillä oli käsiteltävinä, puhuttiin noin 1000 henkilön työllistymisestä, Saarikko perustelee.
Sinisten puheenjohtaja eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho viestitti avustajansa kautta, että hänen mukaansa perhevapaauudistus on näillä näkymin loppuun käsitelty. Terho ei pidä todennäköisenä, että asia etenisi enää tällä vaalikaudella.
Näin Suomen perhevapaajärjestelmä toimii tällä hetkellä
Äitiysvapaakausi kestää lapsen syntymän jälkeen 105 päivää.
Äitiysvapaan jälkeen alkaa vanhempainvapaakausi, joka kestää 158 päivää.
Vanhempainvapaalle voi jäädä äiti tai isä tai vanhemmat voivat jakaa sen keskenään.
Isällä on oikeus myös 18 päivän isyysvapaaseen äitiys- ja vanhempainvapaan aikana. Loput 36 isyysvapaapäivää isä voi käyttää äidin tai oman vanhempainvapaansa jälkeen. Isyysvapaapäivät on käytettävä siihen mennessä, kun lapsi täyttää kaksi vuotta.
Hoitovapaata äiti tai isä voi pitää vanhempainvapaan päätyttyä siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaalla oleva vanhempi voi saada kotihoidon tukea. Pienituloinen perhe voi saada myös hoitolisää.
Lähde: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos