EU:n uusi työviranomainen suitsii keinottelijoita
Ulkomaalaiset yritykset ovat joutumassa aiempaa herkemmin tilille, jos ne kohtelevat lähettämiään työntekijöitään huonosti eli maksavat liian pientä palkkaa tai eivät huolehdi työturvallisuudesta.
EU:lle puuhataan uutta työviranomaista, joka varmistaisi, että tieto kulkee viranomaisten välillä.
Lähetetyillä työntekijöillä pitäisi Suomessa olla vähintään samat lakiin perustuvat työehdot kuin suomalaisillakin, mutta tämä ei aina toteudu.
Usein varsinkin rakennusalalta löytyy ulkomaisia yrityksiä, jotka ovat lähettäneet työntekijöitä Suomeen, mutta eivät ole huolehtineet heidän oikeuksistaan, kertoo ylitarkastaja Riku Rajamäki Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Kun työsuojeluviranomainen epäilee, ettei työntekijästä pidetä huolta, hän voi joutua pyytämään tietoa yrityksen kotimaasta.
Suomesta ollaan yhteydessä eniten Viroon. Sieltä vastataan usein nopeasti, ja yhteydenpito on helppoa. Jo pelkästään Etelä-Suomen työsuojeluviranomainen tarkasti viime vuonna 60 virolaista yritystä.
Esimerkiksi Puolasta lähetetään kuitenkin niin paljon työntekijöitä eri puolille Eurooppaa, ettei paikallinen viranomainen aina ehdi vastata kaikkiin kyselyihin.
– Tällä hetkellä homma perustuu pääosin maiden vapaaehtoisuuteen, Rajamäki kertoo.
Avuksi on tulossa EU:n työviranomainen.
STT:n tietojen mukaan virasto olisi jäämässä melko pieneksi, koska tarkoituksena on vahvistaa sitä, mitä jäsenmaat jo tekevät, ja tehdä yhteistyötä kansallisten viranomaisten kanssa.
Viraston tehtäväkenttä näyttäisi myös jäävän kaikkein kunnianhimoisimmista toiveista, sillä se ei olisi saamassa itsenäistä tutkimusvaltaa.
– Tehtävänä on tukea yhteisiä tarkastuksia, EU-virkamies kertoo.
Työsuojeluviranomaiset törmäävät Suomessa yhä useammin postilaatikkoyrityksiin, joiden tarkoituksena on kiertää veroja tai työnantajan velvoitteita.
Tapauksia tulee Etelä-Suomen työsuojeluviranomaisille vastaan vuosittain toistakymmentä, ja Rajamäki aluehallintovirastosta puhuu jo ilmiöstä.
Viranomaiset ovat hänen mukaansa aseettomia, jos yrityksen todellisia vastuuhenkilöitä ei tavoiteta. Esimerkiksi muutama vuosi sitten viranomaisten haaviin jäi virolainen rakennusalan yritys, joka työllisti Suomessa vain suomalaisia, mutta yrityksen taustalta paljastui pelkkä postilaatikko Tallinnasta.
– Meillä oli myös tapaus, jossa suomalainen postilaatikkoyritys toimi Virossa ja virolaiset pyysivät tietoja meiltä. Emme pystyneet tekemään yritykselle mitään, koska edes haastemies ei tavoittanut yrityksen nimettyjä vastuuhenkilöitä.
EU:n uusi työviranomainen voisi auttaa ainakin ongelman hahmottamisessa.
Komissiolta odotetaan maaliskuussa ehdotusta myös eurooppalaisesta sosiaaliturvatunnuksesta.
Euroopan laajuisen työntekijöiden etujärjestön ETUCin johtaja Liina Carr kehuu ajatusta.
Eurooppalaisella voi olla edessään iso jäljitystehtävä, kun hän jää esimerkiksi työttömäksi tai eläkkeelle.
– Voin antaa oman esimerkkini: olen alun perin Virosta ja asunut kahdeksan vuotta Britanniassa ja nyt Belgiassa. Kun jään eläkkeelle, olisi paljon helpompaa, jos minulla olisi yksi eurooppalainen sosiaaliturvatunnus, kun ryhdyn selvittämään eläkesaataviani, Carr perustelee.
– Kuulin vastikään, että eläketietojen saaminen Italiasta oli kestänyt kahdeksan vuotta.
Tausta
Suomeen lähetetään työntekijöitä eniten Puolasta ja Virosta
Suomi ei juuri erotu lähetettyjen työntekijöiden tilastoista EU:ssa.
Suomessa on noin parikymmentätuhatta lähetettyä työntekijää muista EU-maista. Määrä on pysynyt viime vuosina kutakuinkin tasaisena.
Vuonna 2015 tarkka määrä oli 18 600. Se on noin prosentti kaikista EU:n lähetetyistä työntekijöistä.
Yritykset lähettivät Suomesta samana vuonna vain 9 400 työntekijää.
Yleisimmät yksittäiset maat, joista Suomeen tullaan, ovat Puola, Viro ja Saksa. Suomalaisyritykset taas lähettävät työntekijöitään eniten Ruotsiin, Espanjaan ja ETA-maa Norjaan.
Selvästi eniten työntekijöitä tulee rakennusalalle ja teollisuuteen. Suomesta lähdetään näille samoille aloille.