Kesäkuu 2011: Muuttotappiokunta Loimaa toivoo työssäkäyvistä uusia asukkaita

Vahvat työssäkäyntialueet yleensä kasvattavat asukasmääräänsä, mutta Loimaan asukasluku on ollut laskusuunnassa jo vuosia. Kaupunginjohtaja Jari Rantala selittää tilannetta ikärakenteella.

– Meillä on myös sellaisia vuosia, kun tulomuutto on ollut suurempaa kuin lähtömuutto, mutta kuolleisuus on korkea syntyvyyteen nähden.

Turku laajentaa vaikutusaluettaan sisämaan suuntaan, mutta siitä hyötyvät eniten Lieto, Aura ja Pöytyä. Loimaa on loitolla yliopistokaupunkien vaikutusalueilta ja kilpailee asukkaista omalla seudullaan.

Varsinais-Suomen liiton erityissuunnittelija Mervi Kylmälä näkee, ettei Loimaalla ei ole seutukeskukselle yleistä kaupunkimaista imagoa.

– Aika paljonhan ihmiset muuttavat tunneperäisin syin. Loimaaltahan olisi hyvät yhteydet vähän joka paikkaan, Kylmälä miettii.

Loimaan työpaikkaomavaraisuusaste on yli sadan prosentin. Tilastokeskuksen tuorein tilasto vuodelta 2008 kertoo, että Loimaalla kävi töissä 7 100 henkilöä, kun paikallista työvoimaa oli noin 5 500. Loimaalaisista työmatkaa toisiin kuntiin teki 7 118. Rantala näkee, että kaupungin pitäisi pystyä houkuttelemaan lisää asukkaita.

– Toivon, että mahdollisimman moni asuisi täällä, mutta ei se ole aina mahdollista. Se, että työpaikkoja on tarjolla, tukee kuitenkin kaupungin muita toimijoita kuten kauppaa, Jari Rantala toteaa.

Aika totuttaa pitkään matkaan

Loimaan kaupungin työntekijöistä noin 19 prosenttia ajaa töihin naapurikunnista tai vielä kauempaa. Loimaan suurimpien yritysten johtajat arvioivat, että työntekijöistä 10–20 prosenttia asuu muualla kuin työskentelypaikkakunnalla, ja suurin osa pendelöijistä on toimihenkilöitä.

Erilaisia henkilönostimia valmistavan Dinolift Oy:n toimitusjohtaja Karin Nars kulkee Loimaalle Helsingistä. Työmatkaan hujahtaa kaksi tuntia suuntaansa.

– Kilometrejä kertyy, mutta kun matkaa on tehnyt kauan, siihen tottuu, tammikuussa yrityksen toimitusjohtajana aloittanut Nars miettii.

Hän yöpyy ajoittain Loimaalla, mutta kotona odottavat alakouluikäiset lapset pitävät huolen siitä, että etätyömahdollisuudet käytetään hyväksi.

– Turkuun muuttaminen on mahdollista, mutta miehelläni on työpaikka pääkaupunkiseudulla. Lapseni käyvät ruotsinkielistä koulua, joten muuttujia on paljon.

Automaatteja, robotteja ja koneita hitsaavalle teollisuudelle valmistavat Pemamekin toimitusjohtaja ja yrittäjä Pekka Heikonen asuu itse Loimaalla.

– Työntekijän asuinpaikka ei ole suuressa roolissa silloin kun etsimme osaajia.

Nars arvioi, että Dinoliftin väestä noin 15 prosenttia tulee Loimaan ulkopuolelta. Pemamekissä määrä on suurempi.

– Arviolta 20 prosenttia tulee muualta, ja toimihenkilöpuolella on enemmän kauempaa tulevia, Heikonen arvioi.

Maalla matka mitataan ajassa

Heikonen näkee, että työmatkan tulisi taittua kolmessa vartissa, tuntikin vielä menee. Samoilla linjoilla on ilmanvaihtolaitteiden valmistaja Vallox Oy:n Loimaalla asuva toimitusjohtaja Rauno Mäkelä. Valloxin väestä noin 10 prosenttia tulee muualta, ja suurin osa heistä on toimihenkilöitä.

Ilmastointilaitteiden tekeminen vaatii erikoisosaamista, joten tuotannon puolen väki koulutetaan yrityksessä.

– Rekrytoinnissa asuinpaikkakunnalla on merkitystä. Saa vakituisempaa väkeä kun palkkaa loimaalaisia, joilla työmatka on lyhyt, Mäkelä sanoo.

Loimaalla sijaitsevan Yleisen työttömyyskassa YTK:n toimitusjohtaja Auli Hänninen asuu Liedossa. Yrityksen viidestä asiantuntijasta neljä ajaa Loimaalle Turusta, mutta Forssa, Jokioinen, Tammela ja Humppila ovat kotipaikkoina noin viidennekselle yrityksen työntekijöistä.

– Kun olin Turussa töissä, työmatkaan meni melkein puoli tuntia. Nyt ei tarvitse seistä ruuhkissa, matka taittuu koko ajan. Se sopii minulle paljon paremmin, Hänninen naurahtaa.

Julkaistu Turun Sanomissa 11.6.2011