Erilaiset ajon aikana saadut sairaskohtaukset ja sairauksista johtuva ajokyvyn heikkeneminen ovat osasyyllisenä jopa joka neljännessä kuolemaan johtaneessa kolarissa. Määrä on lähes yhtä suuri kuin rattijuopumuksesta tai ylinopeudesta johtuvissa onnettomuuksissa.
Esimerkiksi Uudenmaan ja Varsinais-Suomen tutkijalautakuntien raportit viime vuosilta ovat kuljettajien terveyden osalta karuja. Sairaus välittömänä riskinä tai taustariskinä oli Uudellamaalla joka neljännessä ja Varsinais-Suomessa joka viidennessä kuolonkolarissa. Yleisin syy rattikuolemaan oli sydänkohtaus, jonka saa yleisimmin mies.
– On ikään kuin totuttu ajattelemaan, että sairauskohtauksia voivat saada vain iäkkäät. Väestön pulskistuminen ja sen myötä erilaisten elintasosairauksien yleistyminen ovat kasvava riski myös liikenneturvallisuudelle, vahingontorjuntajohtaja Pekka Sulander Liikennevakuutuskeskuksesta sanoo.
Myös vakavaan loukkaantumiseen johtaneissa onnettomuuksissa kuljettajan terveydentilalla voi olla tiedettyä suurempi osuus. Siksi Uudenmaan ja Varsinais-Suomen tutkijalautakunnat tutkivat tänä vuonna kuolonkolareiden ohella myös puolensataa vakavaa henkilövahinko-onnettomuutta.
Viime marraskuussa voimaan tullut ajoterveysasetus edellyttää, että lääkärit arvioivat potilaan sairauksia kokonaisuutena ja niiden vaikutuksia ajokykyyn.
TS
LUE LISÄÄ MAANANTAIN TURUN SANOMISTA
