Suomen sisällissodan alkamisesta tulee tänään kuluneeksi sata vuotta, sillä punakaartien liikekannallepano alkoi 27. tammikuuta 1918. Seuraavana yönä punakaarti miehitti tärkeimmät kohteet Helsingissä, ja samaan aikaan suojeluskunnat alkoivat riisua aseista venäläistä sotaväkeä Etelä-Pohjanmaalla.
Kummallakaan puolella ei ollut varustauduttu rintamasotaan. Varsinainen rintamalinja muodostui kuukauden kuluessa ja noudatteli linjaa Pori–Tampere–Lahti–Lappeenranta–Viipuri. Punaisten hallussa oli linjan eteläpuoli ja valkoisten hallussa sen pohjoispuoli.
Sodan erääksi käännekohdaksi muodostui maaliskuun puolivälissä alkanut taistelu Tampereesta. Se päättyi valkoisten vallattua kaupungin 6. huhtikuuta. Saksalaisjoukot puolestaan valtasivat Helsingin 13. huhtikuuta. Saman kuukauden lopussa päättyi punaisten valta Viipurissa.
Sotaorpoja oli yli 14 000
Suomen sisällissota vaati arviolta 38 000 ihmisen hengen. Heistä kolmannes kaatui, kolmannes teloitettiin tai murhattiin ja loput kuolivat punavankileireillä sairauksiin, nälkään ja väkivaltaan kesän ja syksyn 1918 aikana. Sodan uhreista 85 prosenttia oli punaisia.
Kolmisen kuukautta kestäneiden taistelujen ja niitä seuranneen noin neljä kuukautta kestäneen terrori- ja vankileirijakson aikana menehtyi prosentti maan väestöstä. Suomessa oli vuonna 1917 reilut 3,1 miljoonaa asukasta.
Sisällissota aiheutti myös muunlaisia tappioita. Keväällä 1919 Tilasto-osasto julkisti selvityksensä, jonka mukaan sotaorpoja oli Suomessa yli 14 100, joista yli 88 prosenttia oli punaisten lapsia. Valkoisten orpoja oli tuhatkunta. Lisäksi noin 600 orvon kohdalla ei tiedetty, olivatko vanhemmat punaisia vai valkoisia.
Inhimillisten tappioiden lisäksi sota aiheutti mittavat materiaaliset tappiot, joiden maksajaksi jäi valtio. Ne kustannettiin 1920-luvulla verovaroin sekä myymällä ihmisille obligaatioita, joiden nimi oli "Vapauden laina".
