Leikattiinko vai eikö leikattu ruoka-avusta? Järjestöt ruokkivat tänäkin jouluna tuhannet
Eduskunta on kahtena vuotena myöntänyt väliaikaista rahoitusta ikään kuin joululahjana ruoka-avun organisoijille. Jaossa on ollut miljoona euroa kumpanakin vuonna. Ensi vuoden talousarvioon ei valtiovarainvaliokunta vastaavaa rahaa esittänyt eikä eduskunta sitä myöntänyt.
Oppositiosta on tilannetta paheksuttu ja hallituspuolueet ovat selittäneet ratkaisua. Varsinaissuomalaisen Operaatio Ruokakassi ry:n aktiivit pitävät saivarteluna väittelyä siitä leikattiinko ruoka-apurahoja vai ei.
– Totta kai leikattiin, mutta ei suoraan ruoan rahoituksesta – ruoanhan saamme ilmaiseksi lahjoituksina. Näillä hankemäärärahoilla olemme pitäneet ruokaa kuljettavat autot kirjaimellisesti liikkeellä, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Verho.
Hankerahoituksella on tuettu esimerkiksi kylmälaitteiden ja kylmäkuljetusautojen hankintaa ja muita ruoka-aputoiminnan järjestämiseen liittyviä kustannuksia.
Muut rahoittajat eivät kompensoi
Operaatio Ruokakassin toiminnanjohtaja Jari Niemelä toivoo, että päättäjien mieli vielä muuttuu ja hankerahoitus palaa. Yhdistys on saanut hankerahoista kahtena vuonna yhteensä 95 000 euroa. Se on ollut noin 25 prosenttia perustoiminnan budjetista.
Niemelä toteaa, että muut rahoittajat eivät kompensoi juuri näitä rahoja; eri tukijoiden summilla mahdollistetaan eri asioita apua kanavoivissa kansalaisjärjestöissä. Esimerkiksi Niemelän palkka tulee Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen kautta.
– Tänä vuonna myönnetyt rahat voimme käyttää ensi vuonna, mutta vuosi 2019 aiheuttaa meille ongelman. Kolmen pakettiauton ja kahden kuorma-auton polttoaine-, vakuutus- ja korjauskustannukset ovat noin 30 000 euroa vuodessa, Niemelä kertoo.
Ruoka-apuna jaettavat elintarvikkeet eivät siirry tarvitsijoille pyhällä hengellä, vaan yhdistyksen on noudettava se itse ja matkojen takaa.
– Iso osa elintarvikealan lahjoittajista sijaitsee Tampereella, pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa asti, Niemelä ja Verho huomauttavat.
Kaksi jauhopussia ei auta leivontataidotonta
Operaatio Ruokakassi ei nykyisin hyödynnä EU:n elintarvikeapua, koska se on Niemelän mukaan varsin byrokraattista. Lisäksi se muodosti aikaisemminkin vain murto-osan kaikesta Operaatio Ruokakassin kautta jaetusta ruoka-avusta.
– Eikä kahdesta isosta jauhopussista ole suurta hyötyä yksinäiselle miehelle, joka ei osaa jauhoja hyödyntää, hän lisää.
Operaatio Ruokakassin joulujuhla kokoaa tänään arviolta tuhat ihmistä kauniisti katettujen pöytien ääreen Logomoon Turkuun. Työttömien ja vähävaraisten joulujuhla on paitsi ateria myös juhlahetki ohjelmineen.
Helsingin messukeskuksessa järjestetään Yksinäisten ja vähävaraisten joulujuhla jouluaattona kello 12. Juhlan järjestää avustusjärjestö Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry.
Vastaavia juhlia ja aterioita tarjotaan eri puolilla Suomea joulun alla. Asialla ovat kansalaisjärjestöt, yhdistykset ja seurakunnat.
Ruoka-apu lepää kansalaistoiminnan varassa
Hyvinvointivaltion rakentamisen keskeisenä ajatuksena on jo vuosikymmenien ajan ollut päästä eroon köyhäinavusta.
Virinnyt talous ja kohentuneet työllisyysluvut eivät Pertti Verhon mukaan ainakaan toistaiseksi näy ruokajonoissa.
– Tämä kansakunta selvisi sodista ja sotakorvauksista, mutta 25 vuodessa ei ole selvitty ruokajonoista, hän herättelee.
Perinteistä köyhäinapua muistuttavat leipäjonot palasivat Suomeen 1990-luvun laman ja eurooppalaisen köyhyyspolitiikan ja Euroopan unionin elintarviketuen myötä.
Ruoka-apu ei ole osa suomalaista sosiaaliturvaa, vaan se perustuu kansalaistoimintaan. Sitä on toteuttamassa yli 400 kolmannen sektorin toimijaa, jotka jakavat pääasiassa vähittäis- ja tukkukauppojen ylijäämäruokaa.
Ruoka ei yksin riitä
Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa, että vähävaraisten ja köyhien ihmisten elämäntilanteen parantamiseen tarvitaan muutakin kuin ruoka-apua tai jonkin sosiaaliturvaetuuden korotusta.
Monet ruoka-avun varassa olevat ihmiset tarvitsevat apua sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiinsa, kuten masentuneisuuteen, päihdeongelmiin tai heikkoon fyysiseen terveydentilaan, ylivelkaantumiseen tai yksinäisyyteen. Lähes neljännes ruoka-avussa käyvistä kokee itsensä yksinäiseksi, kun koko väestössä yksinäisyydestä kärsii vain kolme prosenttia.
Suomi on vastaanottanut EU:n elintarvikeapua vuodesta 1995 lähtien. EU:n ruoka-apujärjestelmä korvattiin vuonna 2014 vähävaraisimmille suunnatulla eurooppalaisen avun rahastolla, josta Suomessa vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.
Vähävaraisten avun toimenpideohjelmaa hallinnoi ja toimeenpanee maa- ja metsätalousministeriön alainen Maaseutuvirasto, koska EU:n ruoka-avun taustalla ovat olleet alkujaan maatalouspoliittiset syyt. Vähävaraisten avun toimenpideohjelman (2014–2020) kautta on jaettu ruoka-apuun vuonna 2016 noin 3,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 noin 3,6 miljoonaa euroa.
