Viestintäoikeuden professori: Epäily turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ei anna poliisille oikeutta murtaa lähdesuojaa
Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari sanoo, että poliisi ei lain mukaan pääse käsiksi toimittajan lähdesuojan alaiseen materiaaliin, kun se tutkii epäiltyä turvallisuussalaisuuden paljastamista. Keskusrikospoliisi epäilee kyseistä rikosta Helsingin Sanomien tiedustelulakiuutisen tutkinnassa, jossa se sunnuntaina takavarikoi Helsingin Sanomien jutun toisen kirjoittajan omaisuutta.
Lähdesuoja tarkoittaa sitä, että lain mukaan muun muassa toimittaja voi useimmiten kieltäytyä luovuttamasta tietolähteensä henkilöllisyyttä. Lähdesuoja on mahdollista murtaa esitutkinnassa, jos tutkittavana on rikos, jossa säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta. Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta enimmäisrangaistus on neljä vuotta.
Korpisaaren mukaan lähdesuoja voidaan murtaa oikeudenkäynnissä myös silloin, kun käsitellään syytettä salassapitorikoksesta. Poliisin tutkinnan aikana lähdesuojaa ei voida tälläkään perusteella murtaa.
– Kuitenkin, kun salassapitorikos ei ole esitutkinnassa lähdesuojan murtamisperuste, ei yleensä onnistuta saamaan niin paljon todistusaineistoa tai näyttöä, että voitaisiin edetä tähän salassapitorikoksesta syyttämiseen, Korpisaari lisää.
Korpisaari ei ota kantaa, voitaisiinko tässä tapauksessa soveltaa mahdollista lähdesuojan murtamista salassapitorikosperusteella.
Tässä vaiheessa poliisin tutkinnassa on kaksi haaraa, joista toinen, epäilty turvallisuussalaisuuden paljastaminen, koskee Helsingin Sanomien uutisointia. Toinen tutkintahaara on epäilty virkasalaisuuden rikkominen, joka koskee mahdollista tietovuotajaa.
Korpisaaren mukaan lähdesuojan murtaminen olisi poikkeuksellinen teko Suomen historiassa ja sillä voisi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia median toimintaan.
– Se voisi vaikuttaa tietolähteiden halukkuuteen antaa jatkossa tietoja merkittävistä asioista ja toimittajien halukkuuteen kirjoittaa tällaisista asioista.
