Yhteensä 28 kaupungin ja kunnan sivistystoimenjohtajat torjuvat kritiikin, jota on kohdistettu viime aikoina varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. He ovat hyväksyneet yhteisen julkilausuman, jonka allekirjoittajiin kuuluu myös Turun sivistystoimialasta vastaava toimialajohtaja Timo Jalonen. Julkaisemme sen ohessa kokonaisuudessaan:
"Emme tunnista kriisiä koulutuksessa
Suomen Kuntaliiton sivistystoimen toimialajohtajien verkoston jäsenet edustavat kuntia, joiden alueella asuu puolet Suomen lapsista. Toimialajohtajat ottivat viime kokouksessaan kantaa julkisuudessa esitettyihin huolenilmauksiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilasta.
Hallitus ajaa maksutonta pedagogista varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatukseen osallistumisella on tutkimusten mukaan merkitystä tulevien oppimistulosten ja elämänpolun kannalta kaikille lapsille, mutta erityisesti niiden perheiden lapsille, jotka hyötyisivät eniten varhaiskasvatukseen osallistumisesta: Perheet, joilla on sosiaalisia tai muita perheeseen ja vanhemmuuteen liittyviä ongelmia tai joissa kotona lapsia hoitavalla äidillä ei välttämättä ole perusopetuksen jälkeistä koulutusta tai työpaikkaa johon palata. Varhaiskasvatus on todennäköisesti näille perheille käytännössä maksutonta jo nyt. Myös nykyiset perhetukijärjestelmät suosivat matalammin koulutettujen vanhempien jäämistä kotiin hoitamaan lapsiaan. Näin ollen varhaiskasvatuksen maksuttomuuden etu tosiasiallisesti kohdistuu niille perheille, joilla on varaa maksaa varhaiskasvatuksesta. Jos uudistuksen tarkoituksena on saada varhaiskasvatuksen piiriin ne lapset, jotka siitä erityisesti hyötyisivät, on asiaa katsottava suurempana kokonaisuutena.
Varhaiskasvatuslaissa varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Lastentarhanopettajiksi ovat tällä hetkellä kelpoisia sekä yliopistollisen että ammattikorkeakoulun käyneet kasvatuksen ammattilaiset. Molemmat ammattiryhmät pystyvät tarjoamaan laissa tarkoitettua varhaiskasvatusta. Molemmilla on omalla erityisosaamisellaan annettavaa lastemme hyväksi. Jos pedagogiikan halutaan jatkossa korostuvan nykyisestään, voidaan ammattikorkeakouluopintojen sisältöjä muokata painottamaan pedagogisia näkökulmia. Yliopistollisen, pedagogiikkaan painottuneen koulutuksen saaneilla lastentarhanopettajilla voi taas olla puutteita osaamisessa, jota sosionomitaustaisilla lastentarhanopettajilla on yllin kyllin. Moniammatillisuus myös tukee lain tavoitteen saavuttamisessa. Uudistuksia ei tule tehdä eri ammattiryhmien edunvalvonta edellä.
Julkisuudessa nousee toistuvasti esille, kuinka suomalainen perusopetus on pilattu. Laskusuuntaa on nähtävissä kansainvälisissä oppimisseurannoissa. Kunnissa on otettu käyttöön uusi opetussuunnitelma, joka linkittyy vahvasti lasten ja nuorten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja tulevaisuudessa tarvittavaan osaamiseen.
Uusi opetussuunnitelma ei ole laskeneiden tulosten takana, sillä sitä ei oltu otettu edes käyttöön mittausajankohtana. Sen sijaan kunnissa on suunnitelmallisesti lähdetty uudistamaan opetuksen käytäntöjä ja oppimisympäristöjä vastaamaan tulevaisuudessa tarvittavaan osaamisen haasteeseen. Opetushenkilöstöä koulutetaan systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Osaava ammattilaisten joukko on opetuksen laadun ylläpitäjä ja jatkuvan kehittymisen lähde. Huolen sivistystoimen toimialajohtajat esittävät kuitenkin niistä opettajista, jotka korostavat omaa pedagogista vapauttaan, eivätkä välttämättä kehitä opetustaan, työtapojaan ja yhteistyötään opetussuunnitelman vaatimalla tavalla. Tämä eriarvoistaa maamme lapsia kenties enemmän kuin mikään muu yksittäinen tekijä.
Perheiden ja lasten ongelmien moninaistumisesta tulee kantaa huolta. Heikoimmin pärjäävistä tulee pitää huolta. Varhainen puuttuminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti paras ratkaisu tähän pulmaan tarttumiseen. Siksi valtion tulee kiinnittää huomiota perusrahoituksen riittävyyteen ja kehittämisrahoituksen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Toimialajohtajat kiinnittävät huomiota erityisesti siihen, että pudokkuusvaarassa olevat oppilaat pystytään tunnistamaan varhaisessa vaiheessa ja heille on pystyttävä tarjoamaan riittävän kattavaa tukea oppimiseensa ja kehitykseensä. Tämä vaatii eri hallinnonalojen yhteistyötä ja kohdennettua resursointia erityisesti yläkouluikäisiin nuoriin.
Edellä oleviin aiheisiin vedoten sivistystoimen toimialajohtajat toteavat, että kunnissa tehdään hyvää työtä varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämisessä. Tämän toiminnan edellytykset on turvattava pitkäjänteisillä ja vastuullisilla koulutuspoliittisilla päätöksillä.
Timo Jalonen, Toimialajohtaja, Turku sekä 27 muun suuren kaupungin ja kunnan toimialajohtajaa"
