Nykyisen valtiollisen turvallisuuskomitean ei pitäisi saada muodostaa Suomen virallisia kantoja turvallisuusasioissa, vaatii kansanedustaja Ilkka Kanerva. Hän on edelleen sitä mieltä, että Suomeen pitäisi perustaa erillinen turvallisuusneuvosto. Se muodostuisi eri alojen ministereistä ja tasavallan presidentistä. Samalla komitealta vietäisiin koko sen nykyinen rooli.
– Totta kai sen (turvallisuuskomitean) tarpeellisuus kävisi hyvin kyseenalaiseksi, Kanerva pamauttaa Lännen Median haastattelussa.
Häntä häiritsee, että turvallisuuskoordinointi on virkamiesten käsissä. Hän pitää komiteaa kummajaisena.
– Neuvostolla pitää olla tietenkin valmisteleva virkamieskoneisto, jona tämä komitea voisi toimia. Mutta sillä ei olisi sitä asemaa, joka sillä tällä hetkellä on. Kuten tämä tuorein esimerkki kertoo, ei komitea saa puhua koko Suomen kannanotoista, hän vaatii.
Kanerva viittaa syksyllä nousseeseen kohuun turvallisuuskomitean mietinnöstä liittyen tuleviin presidentinvaaleihin. Laatimassaan analyysissä komitea väläytti, että Suomen presidentinvaaleissa voidaan nähdä ulkopuolisten toimijoiden vaikutusyrityksiä. Varsinainen äläkkä nousi siitä, että komitea piti äärimmäisenä uhkana jopa poliittisia salamurhia.
Turvallisuuskomitea on puolustusministeriön yhteydessä toimiva toimielin, joka koordinoi Suomen kokonaisturvallisuutta. Se perustettiin vuonna 2012 silloisen turvallisuus- ja puolustusasiain komitean seuraajaksi.
Presidentti ja hallitus puolestaan tekevät turvallisuusasioissa yhteistyötä niin sanotun tp-utvan myötä. Kanervan mukaan uudessa turvallisuusneuvostossa voitaisiin käsitellä paremmin myös sisäisen turvallisuuden asioita.
– Se sitoisi sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden yhteen. Näin ei tällä hetkellä ole ja nämä kaksi ulottuvuutta nivoutuvat yhä enemmän toisiinsa, Kanerva kritisoi.
Hän toivoo, että presidentti saisi turvallisuuskomitean kautta suuremman roolin myös käsiteltäessä EU:n ulkosuhteita.
Suomen ulkopolitiikan johto ja presidentin valtaoikeudet nousivat esiin lauantaina Turussa pidetyssä Eduskuntatutkimuksen keskuksen juhlaseminaarissa. Kanerva nosti turvallisuusneuvoston tarpeen esiin paneelikeskustelussa, johon osallistuivat myös entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd) ja kansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk).
Lipponen suhtautui varauksella ajatukseen turvallisuusneuvostosta. Toisaalta hän totesi turvallisuuskomiteasta, ettei "tällaisia demokratian ulkopuolisia porukoita pitäisi olla olemassa".
Lipponen jakoi vuolaita kehuja nykyiselle presidentille Sauli Niinistölle.
– Nykyinen presidentti johtaa ulkopolitiikkaa juuri niin kuin pitää, hän linjasi.
Lauantaina kuultiin myös toisenlaisia kommentteja. Keskustan puoluevaltuustossa Joensuussa puhunut entinen pääministeri ja presidenttiehdokas Matti Vanhanen (kesk.) kritisoi jyrkästi Niinistön ulkopolitiikan hoitoa. Ylen mukaan Vanhanen syytti Suomen ulkopolitiikkaa kapea-alaisuudesta ja käpertymisestä vain Itämeren alueelle.
Turussa Lipponen kieltäytyi kommentoimasta erikseen yhdenkään presidenttiehdokkaan puheita.
Paneelipuheissaan hän kuitenkin sanoi Niinistön käyttäneen ahtaan liikkumatilansa oivallisesti hyväkseen ja kehittäneen suhteita sekä Yhdysvaltoihin että Venäjään. Niinistö on Lipposen mukaan onnistunut siinä puuttumatta EU:n yhdessä päättämiin Venäjä-sanktioihin.
Omasta taannoisesta presidenttiehdokkuudestaan hänellä oli selvä mielipide.
– Hölmö päätös.
