Naisjohtajien määrä on kasvanut Suomen liike-elämässä. Keskuskauppakamarin torstaina julkistaman selvityksen mukaan vuonna 2017 suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä 27 prosenttia oli naisia. Naisjohtajien osuus ei ole Suomessa ollut koskaan suurempi. Vuonna 2003 vastaava luku oli vain seitsemän prosenttia.
Naisten osuus toimitusjohtajista ja johtoryhmistä on myös kasvanut, mutta kehitys ei ole ollut yhtä nopeaa kuin hallituksissa.
Vuonna 2017 naisten osuus johtoryhmissä on 22,9 prosenttia. Edellisvuosina osuus on vaihdellut 18–21,5 prosentin välillä.
Keskuskauppakamarin selvitys kattaa 123 suomalaista yhtiötä.
Naisjohtajien määrän uskotaan kasvavan tulevina vuosina, koska nuorten naisten osuus johtoryhmäpaikoista on selvästi korkeampi kuin vanhempien ikäluokkien naisten.
Tehtävää naisjohtamisen eteen riittää jatkossakin, vaikka tämän vuoden luvut ovat ennätyksellisiä. Liiketoimintoja johtavista johtoryhmän jäsenistä naisten osuus on yhä alhainen, 11 prosenttia. Alakohtaiset erot ovat lisäksi suuret.
Eniten naisia on terveydenhuolto- sekä kulutustavarat ja -palvelut -sektorien liiketoimintajohdossa. Perää pitää suurin sektori, teollisuustuotteet ja -palvelut, jossa naisten osuus liiketoimintajohdosta on vain kolme prosenttia.
Keskuskauppakamarin mukaan ratkaiseva tekijä naisjohtajuuden edistämisessä on ollut elinkeinoelämän itsesääntelynä syntynyt pörssiyhtiöiden hallinnointikoodi. Koodi patistaa ottamaan hallituksiin niin naisia kuin miehiä. Myös medialla on ollut vaikutusta kehitykseen.
Keskuskauppakamarin mukaan Suomessa ei tarvita lakisääteisiä kiintiöitä hallituspaikkoihin. Kiintiöt vaikeuttaisivat keskuskauppakamarin mukaan yritysten päätöksiä, kun pieniä hallituksia pitäisi mahdollisesti kasvattaa. Selvityksen mukaan naisehdokkaita hallituksiin ei ole vielä kaikkialla tarpeeksi, mutta tulevaisuudessa tämä muuttuu.
Kiintiöiden ei lisäksi koeta tukevan naisjohtajuutta.
Keskuskauppakamari pyrkii esimerkiksi naisjohtajien mentoroinnilla ja selvitysten tekemisellä edistämään naisjohtajien yleistymistä. Naisjohtajuutta pitäisi yhteiskunnassa tukea Keskuskauppakamarin mukaan muun muassa lisäämällä työelämän joustoja, rohkaisemalla naisia hakeutumaan johtotehtäviin ja strategisesti asettamaan tavoitteita naisjohtajien määrän kasvattamisesta.
– Paljon on vielä tehtävää alkaen naisten koulutusvalinnoista ennen kuin naisten potentiaali täysin hyödynnetään yrityksissä, Keskuskauppakamarin selvityksessä linjataan.
