Hoivatilojen osto kiinnostaa yrityksiä – kunnat pelkäävät sote-tilojensa jäävän tarpeettomiksi
Sote-uudistuksen ympärillä on käynnissä kiinteistöpeli, vaikka itse uudistuksen lainsäädäntö odottaa yhä valmistumistaan.
Tulevina vuosina maakuntien pitäisi päättää, missä sen fyysiset palvelut sijaitsevat. Ennakko-odotuksena on se, että kaikki nykyiset sosiaali- ja terveyspalveluiden yksiköt eivät jatka toiminnassa.
Digitalisaation toivotaan tuovan uusia palvelumuotoja ja syrjäseuduille voidaan tuoda palveluita esimerkiksi palveluautoilla. Säästöjäkin pitäisi jostakin saada aikaan, ja usein seinät ovat päättäjille mieluisampi leikkauskohde kuin palvelut.
Kunnissa pelätään, että niille voi lopulta jäädä käteen tarpeettomia, rahaa syöviä kiinteistöjä. Sosiaali- ja terveysalan yritykset puolestaan ovat kiinnostuneita ostamaan nyt kiinteistöjä.
– Tietojemme mukaan moneen kuntaan ollaan oltu yrityksistä yhteydessä. Erityisesti vanhus- ja hoivapalveluiden kiinteistöt ovat kiinnostaneet. Väestötietoja katsomalla näkee helposti, että esimerkiksi vanhuspalveluissa on kasvava markkina, sanoo yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki Kuntaliitosta.
Yritykset haluavat kiinteistökaupoilla vallata markkinoita.
Kunnat puolestaan voivat haluta myydä kiinteistöjä sekä ulkoistaa niiden palvelut, jotta ne voivat minimoida riskejä sote-uudistukseen liittyen. Ostava yritys haluaa todennäköisesti jatkaa palvelutuotantoa paikalla tavalla tai toisella.
– Kyse on kunnille ennemmin palveluiden turvaamisesta kuin myyntitulosta. Kiinteistöt vuokrataan maakunnalle kolmeksi vuodeksi. Jos niille ei sen jälkeen löydy käyttöä, kiinteistöt jäävät kunnan taseeseen, mikä on taloudellinen riski, Lamminmäki sanoo.
Kunnat ovat voineet satsata miljoonia euroja esimerkiksi sote-kiinteistöihin, joiden tarpeesta ei ole nyt täyttä varmuutta.
Peli kiinteistöjen ympärillä on kyseenalaista yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Herää kysymys, pystyvätkö maakunnat rakentamaan itselleen parhaimman palveluverkon, jos yrityksillä on valmiiksi osa tiloista hallussaan?
Maakuntien tilojen hallintaa varten perustettu Maakuntien Tilakeskus Oy on myös huomannut yritysten kiinnostuksen sote-kiinteistöihin.
– Kiinteistöjen ympärillä tapahtuu paljon. Tästä voi tulla ongelma ylimenokaudella. Olisi hyvä, että kansalaisille tarkoitetuista sote-palveluista huolehtisivat eri tahot kuin sote-kiinteistöistä. Kunnat toki tekevät nyt niin kuin haluavat, Maakuntien Tilakeskuksen toimitusjohtaja Olavi Hiekka sanoo.
Maakuntien Tilakeskus Oy huolehtii vuodesta 2020 alkaen kaikista maakunnan tarvitsemista tiloista vuokranantajana.
Yhtiön tehtävänä on järjestää tilat niin erikoissairaanhoitoon, sote-keskuksille, sosiaalipalveluille, pelastusasemille ja toimistoille.
Yhtiö vuokraa tiloja maakuntien käyttöön ja vuokraa edelleen esimerkiksi kunnilta vuokraamiaan tiloja maakunnalle.
Tilakeskus ei kuitenkaan päätä, mitä tiloja käytetään, sillä se on maakunnan tulevien päättäjien tehtävä.
Toimitusjohtaja Hiekka kuvailee käynnissä olevaa työtä valtavaksi.
– Selvitämme nyt esimerkiksi kunnilta maakunnille siirtyviä tiloja. Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kanssa olemme voineet tehdä pitkään yhteistyötä. Maakuntiinkin on toki kontakteja, mutta niissä ei ole vielä sopijapuolta. Haemme vielä sitä, mikä on meidän asemamme, Hiekka sanoo.
Hiekka pitää alkua hyvänä, mutta sote-lainsäädännön viipyminen aiheuttaa vielä epävarmuutta kiinteistösuunnitelmien teossa.
– Miten esimerkiksi valinnanvapaus menee? Emme tiedä vielä kaikkea, Hiekka toteaa.
Kiinteistöpalapelin kokoaminen on jo käynnissä, mutta vasta sote-lakien hyväksyminen mahdollisesti ensi keväänä selventää periaatteita. Vaalit pidetään näillä näkymin lokakuussa 2018 ja uudet maakuntavaltuutetut aloittavat tammikuussa 2019.
