Katalonian ex-aluejohtaja Puigdemont palkkasi Belgiassa itselleen turvapaikka-asioihin erikoistuneen juristin
Katalonian erotettu aluejohtaja Carles Puigdemont palkkasi maanantaisella Belgian-vierailullaan juristikseen turvapaikka-asioihin erikoistuneen asianajajan Paul Bekaertin.
Bekaertin mukaan entinen aluejohtaja ei ole Belgiassa hakeakseen turvapaikkaa, vaan valmistelee ainoastaan omaa oikeudellista vastaustaan mahdollisiin Espanjasta tuleviin syytöksiin.
Espanjan valtakunnansyyttäjä on ilmoittanut, että nostaa syytteitä Katalonian itsenäistymisjulistuksesta Puigdemontia vastaan. Syytteet koskevat muun muassa kapinointia, kansankiihotusta sekä julkisten varojen väärinkäyttöä.
Jo pelkästään kapinoinnista voi Espanjassa saada pitkän vankeustuomion.
On spekuloitu, että Puigdemont saattaa hakea turvapaikkaa Belgiasta. Puigdemontin asianajajan mukaan asiasta ei ole tehty mitään päätöstä.
Espanjalaisen median mukaan matkalla on mukana myös useita muita erotetun hallituksen jäseniä.
Monet asiantuntijat ovat arvioineet, että on epätodennäköistä, että Puigdemont voisi saada Belgiasta turvapaikan poliittisena pakolaisena. Dirk Van Den Bulck belgialaisesta pakolaisjärjestöstä sanoi RTBF-televisiokanavalle, että Puigdemontin pitäisi todistaa elävänsä omassa maassaan vainon uhassa. Puigdemontin pitäisi myös todistaa, ettei hänen oma maansa pystyisi tarjoamaan tarvittavaa suojelua. Tällöin tilanne olisi ristiriidassa ihmisen perusoikeuksien kanssa, joita kaikki EU:n jäsenvaltiot vaativat.
Separatistista N-VA-flaamipuoluetta edustava Belgian maahanmuuttoministeri kuitenkin vihjasi viikonloppuna, että Puigdemont voisi saada Belgiasta turvapaikan.
Katalonian alueparlamentti hyväksyi viime viikon perjantaina Katalonian yksipuolisen itsenäistymisjulistuksen. Vain tunteja sen jälkeen Espanjan hallitus erotti Katalonian aluehallituksen ja hajotti alueparlamentin.
– (Syytetyt) ovat päätöksillään ja teoillaan viime vuosina aiheuttaneet institutionaalisen kriisin, joka kulminoitui yksipuoliseen, täysin perustuslakiamme halveksivaan itsenäistymisjulistukseen 27. lokakuuta, syyttäjä totesi lausunnossaan.
Syyttäjä ei sulkenut pois sitä mahdollisuutta, että vaatisi syytettyjen vangitsemista jossain vaiheessa tapauksen käsittelyä.
