Neuvottelutulos haussa – Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto parhaillaan neuvottelupöydässä

Vauhdittuvalla liittokierroksella voi alkaa ratkaisuja syntyä. Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton nykyinen työehtosopimus umpeutuu huomenna, ja osapuolet ovat parhaillaan koolla hakemassa sopua uudesta sopimuksesta. Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan tavoitteena on saada neuvottelutulos tänään aikaiseksi.

– Sillä mielellä neuvotteluihin lähdetään, että sopimusta lähdetään tekemään. Totta kai meillä on tavoitteena saada neuvottelutulos aikaiseksi tänään ja toivotaan, että se syntyy, Aalto sanoi STT:lle aamupäivällä.

Palkkoihin liittyvät asiat ovat vielä vailla neuvottelutulosta.

– Iltapäivällä tavataan työnantajaliitto ja arvioidaan sitten, onko edellytyksiä sopimuksen tekemiseen, Aalto sanoi.

Teollisuusliiton hallitus on kutsuttu koolle huomenna iltapäivällä käsittelemään tilannetta.

– Joko neuvottelutulosta tai sitten sitä, ettei ole, Aalto sanoi.

Keskeisten vientialojen neuvottelut linjaavat koko liittokierroksen suuntaa, ja mahdollisilla sopimuksilla on isot vaikutukset. Vientialojen päänavauksista haetaan mittatikkua, kun muissa sopimuspöydissä väännetään työehdoista ja palkankorotuksista.

Syksyn liittokierroksella sovittavat palkankorotukset tuntuvat palkansaajien kukkaroissa, mutta niillä on keskeinen vaikutus koko talouteen. Työehtomuutokset ja palkankorotukset vaikuttavat ostovoiman kehitykseen, yritysten kilpailukykyyn ja koko kansantalouden näkymiin.

Yksittäisen töissä olevan palkansaajan ostovoiman kehitykseen vaikuttavat sopimuskorotusten ja liukumien lisäksi muun muassa verolinjaukset ja inflaation kehitys.

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoi syyskuussa, että ostovoiman säilyminen edellyttää, että ansiot nousevat noin 1,5 prosenttia ensi vuonna.

– Jos tavoittelee sitä, että jokaisen palkansaajan ostovoima turvataan, silloin 1,5 prosentin kasvun pitää tulla sopimuskorotuksissa. Jos tavoitellaan, että palkansaajien keskimääräinen ostovoima pitää säilyä, silloin noin puolet tästä riittäisi, kun huomioi sopimuskorotusten päälle tulevat liukumat, Kaukoranta sanoi silloin STT:lle

Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja puolestaan arvioi syyskuussa, että jos työn hinnan nousu – eli palkkojen nimelliskorotukset ja liukumat – ovat ensi vuonna alle kaksi prosenttia, voidaan nykyennusteiden valossa odottaa Suomen kustannuskilpailukyvyn paranevan.

Työn hinnan nousuun vaikuttavat sopimuskorotusten lisäksi palkkojen liukumat, jotka voivat olla esimerkiksi noin puolen prosentin luokkaa, tosin niissä voi olla isojakin vaihteluja vuosittain. Palkkaliukuman suuruuteen vaikuttavat muun muassa palkansaajien tehtävä- ja ikärakenteessa tapahtuvat muutokset.

Teknologiateollisuuden ohella neuvottelut ovat parhaillaan menossa toisella keskeisellä alalla eli paperiteollisuudessa. Paperin nykyisen työehtosopimuksen sopimuskausi päättyi viime kuun lopussa, ja Paperiliiton ja Metsäteollisuuden väliset neuvottelut ovat ehtineet kuumentaa liittokierroksen alun tunnelmia. Paperiliiton hallitus antoi aiemmin tässä kuussa neuvottelijoille valtuudet päättää tarvittaessa työtaistelutoimista. Viime viikolla Paperiliitto tiedotti, että neuvotteluissa on tapahtunut pientä edistymistä.

Metsäteollisuus on kertonut pitävänsä alan työehtosopimuksia osin kohtuuttomina. Se on tyytymätön muun muassa alihankinnan käyttökieltoon, jota muilla aloilla ei ole, sekä joulu- ja juhannusseisokkien moninkertaisiin kompensaatioihin.