Laiton työnteko on lisääntynyt Suomessa viime vuosina, kerrotaan Etelä-Suomen aluehallintovirastosta (avi). Ongelma vaivaa eniten rakennus-, ravintola- ja siivousaloja ja erityisesti näillä aloilla toimivia alihankintayrityksiä.
Laiton työnteko tarkoittaa sitä, että joko laillisesti tai laittomasti maassa oleva henkilö on töissä, mutta työnteko-oikeudessa eli työluvassa tai oleskeluluvassa on puutteita. EU-maiden kansalaiset eivät tarvitse työlupaa, ja laiton työnteko koskeekin usein kolmansien maiden kansalaisia.
Paljon on puhuttanut esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ja muiden laittomasti maassa oleskelevien työnteko, mutta sitä ei ole tuoreen tutkimuksen mukaan vielä havaittu laajassa mittakaavassa.
Yleisempää Euroopan muuttoliikeverkosto EMN:n tutkimuksen mukaan onkin laillisesti maassa oleskelevien laiton työnteko, kuten työskentely oleskeluluvan ehtojen vastaisesti. Eri viranomaisten luvut ilmiöstä vaihtelevat, mutta niitä yhdistää maltillinen nousu.
Myös laittomasta työskentelystä kiinni jääneiden kansalaisuudet vaihtelevat hieman viranomaisesta riippuen. Kansalaisuuksissa korostuvat Venäjä, Aasian ja Afrikan maat. Lähi-itä on niukasti edustettuna.
– Esimerkiksi rakennuksilla eniten väärinkäytöksiä löytyy henkilöiltä, jotka tulevat tänne toisen EU-maan luvilla. Rakennuksilla se tarkoittaa usein henkilöitä, joilla on Viroon oleskelulupa, mutta jotka tulevat Suomeen töihin, kertoo tarkastaja Katja-Pia Jenu Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Pääsääntöisesti EU-maahan oleskeluluvan saanut saa lähetettynä työntekijänä tehdä kolme kuukautta töitä.
– Hänen täytyy kuitenkin olla siihen maahan rekisteröidyn yrityksen palveluksessa. Usein kyse on siitä, että kolmen kuukauden määräaika ylitetään tai mennään suomalaisen työnantajan palvelukseen, Jenu sanoo.
Poliisi pitää kirjaa ulkomaalaisvalvonnassa tietoonsa tulleista tapauksista, joissa henkilö tekee tahallaan oikeudetta ansiotyötä tai harjoittaa elinkeinoa Suomessa. Määrä on ainakin kolmen viime vuoden aikana ollut tasaisessa kasvussa. Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä haaviin on jäänyt jo 160 tällaista ihmistä.
Kuten harmaan talouden ilmiöt ylipäätään, kolmansien maiden kansalaisten laiton työnteko tapahtuu suurilta osin viranomaisilta piilossa. Niinpä kattavaa tilastoa ei ole.
– Poliisi valvoo tätä ulkomaalaisvalvonnan yhteydessä yhteistyössä esimerkiksi rajavartiolaitoksen ja avin kanssa, kertoo rikosylikonstaapeli Sini Virtanen keskusrikospoliisista.
Kun poliisi lähtee valvontaiskulle, kohteet on yleensä jo etukäteen päätetty.
– Toiminta perustuu saatuihin vihjeisiin tai havaintoihin. Yleensä mukana olevalle aluehallintovirastolle tulee paljon vihjeitä, Virtanen sanoo.
Avi puolestaan saa vihjeensä lupaviranomaisilta, Maahanmuuttovirastolta, rajavartiostolta ja yleisöltä, esimerkiksi tavallisilta työntekijöiltä ja työnantajilta.
– Näiltä tulee meille satoja vihjeitä vuosittain, tarkastaja Katja-Pia Jenu sanoo.
Laittomasti työskentelevä ja työtä laittomasti teettävä työnantaja saavat kiinni jäädessään usein sakkorangaistuksen. Jos henkilö on laittomasti maassa, häntä uhkaa myös säilöönotto tai maasta poistaminen.
Aluehallintoviraston tietoon tullut laiton työnteko painottuu Etelä-Suomeen ja varsinkin pääkaupunkiseudulle. Avi teki viime vuonna koko maassa 161 tarkastusta, joissa löytyi luvatonta työvoimaa. Tämä on vajaa kuusi prosenttia sellaisista tarkastuksista, joilla valvottiin ulkomaista työvoimaa. Etelä-Suomessa prosenttiluku on noin 15.
– Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajia on paljon, ja siellä on todennäköisesti paremmat verkostot ja helpompi työllistyä, Jenu pohtii.
