EU-direktiivi uhkaa siirtää kirjastojen lainauskorvauksia kirjailijoilta ja kääntäjiltä kustannusyrityksille
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto varoittaa, että Euroopan unionissa valmisteltava digitaalisia sisämarkkinoita (DSM) koskeva direktiivi uhkaa siirtää osan kirjailijoille ja kääntäjille maksettavista kirjastojen lainauskorvauksista kustannusyrityksille.
Komissio antoi ehdotuksensa direktiiviksi jo viime syksynä.
– Komission ehdotus on oikeudellisesti sekava ja vaikeasti ymmärrettävä, eikä sille ole tehty riittävää vaikuttavuusarviota, kritisoi Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa.
Ehdotuksen 12. artiklan mukaan kustantajat voisivat vaatia osaa teosten jälkikäytön korvauksista itselleen. Suomessa se voisi koskea ainakin kirjastojen lainauskorvauksia, eli kirjallisuuden tekijöille kirjastolainoista maksettavia tekijänoikeuskorvauksia.
– Artikla on tekijänoikeuden perusperiaatteiden vastainen. Tekijänoikeuslainsäädäntö lähtee siitä, että tekijänoikeus syntyy aina luonnolliselle henkilölle, ja hän voi päättää, luovuttaako sen jollekin. Jos ehdotus menisi läpi, kustantajat saisivat jo lain tasolla tiettyjä oikeuksia teoksiin, Salomaa selittää.
DSM-direktiiviä käsitellään europarlamentissa kolmessa valiokunnassa. Kesän aikana kulttuuri- ja koulutusvaliokunta ehdotti yllättäen, että direktiivi muutettaisiin jäsenmaita pakottavaksi, jolloin sen soveltamisessa ei voisi enää käyttää kansallista harkintaa. Sanaston mukaan valiokunta haluaisi myös laajentaa kustantajien oikeuksia komission esitystäkin enemmän.
– Direktiiviä ollaan muuttamassa selkeästi tiukempaan muotoon. Nämä viime käänteet tulivat yllätyksenä. Muutosehdotukset ovat erittäin huolestuttavia kirjailijoiden kannalta, Salomaa sanoo.
Salomaan mukaan kirjallisuuden tekijöitä edustavat järjestöt epäilevät, että tiukemman linjan taustalla on kustantajien Euroopan-järjestön lobbaus europarlamentaarikkojen suuntaan. Päävaliokuntana asian käsittelyssä on oikeudellisten asioiden valiokunta.
Sanasto ja muut eurooppalaiset kirjailijajärjestöt yrittävät yhä vaikuttaa europarlamentaarikkoihin niin, ettei lainauskorvauksiin koskettaisi, ja ettei pelättyä artiklaa hyväksyttäisi ainakaan pakottavassa muodossa. Sanaston delegaatio on parhaillaan Strasbourgissa tapaamassa meppejä.
Myös EU-jäsenmaat neuvottelevat direktiivistä, ja Sanaston mukaan puheenjohtajamaalta Virolta odotetaan lähiaikoina omaa ehdotusta DSM-direktiivin muotoilusta.
Salomaan mukaan tilanne on hämmentävä, sillä muun muassa komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on korostanut DSM-direktiiviä kommentoidessaan, että tekijöille pitää taata korvaus työstään.
Lainauskorvauksia maksettiin viime vuonna Suomessa yhteensä vajaat seitsemän miljoonaa euroa hieman yli kuudelle tuhannelle kirjallisuuden tekijälle. Jokaisesta kirjastolainasta tilitettiin noin 16 senttiä tekijänoikeuskorvauksia. Keskimääräinen korvaus oli noin 800 euroa.
– Lainauskorvauksilla on todella tärkeä merkitys tekijöiden toimeentulolle ja mahdollisuudelle kirjoittaa uusia kirjoja – varsinkin kun ollaan pienellä kielialueella, Salomaa sanoo.
Lainauskorvauksia on päätetty nostaa Suomessa kuluvasta vuodesta alkaen muiden pohjoismaiden tasolle. Se merkitsee, että korvausten yhteissumma lähes kaksinkertaistuu viimevuotisesta. Toisaalta lainauskorvauksista pääsee nauttimaan entistä useampi kirjojen tekijä, sillä myös korkeakoulujen kirjastojen lainat tulevat lainauskorvausten piiriin.
Salomaan mukaan muissa pohjoismaissa lainauskorvauksia on maksettu kymmeniä vuosia, mutta Suomessa kirjastolainoista alettiin maksaa tekijöille korvauksia vasta vuonna 2007.
