Tästä Nordean muutossa on kyse
Nordean muuttoa on ounasteltu keväästä lähtien. Helmikuussa Ruotsin hallitus kertoi kaavailevansa pankeilta perittävän vakausmaksun korottamista. Vakausmaksun korotuksen taustalla on maan aiemmin suunnitteleman pankkiveron kaatuminen. Vakausmaksuilla varaudutaan mahdolliseen pankkikriisiin.
Nordean mukaan suunnitelmat tarkoittaisivat vakausmaksujen huimaa nousua nykyisestä noin 50 miljoonasta eurosta. Maaliskuussa pankista kerrottiin, että pääkonttorin muuttaminen pois Ruotsista olisi mahdollinen ja myöhemmin keväällä Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos täsmensi mahdollisiksi sijaintipaikoiksi joko Kööpenhaminan tai Helsingin. Wahlroosin mukaan kyse ei enää ollut vakausmaksusta, vaan ylipäätään pankkipolitiikan vakaudesta, ennustettavuudesta ja yhdenmukaisista pelisäännöistä. Nordean mukaan Ruotsin politiikkaa on vaikea ennakoida.
Parhaiten Nordean toivomat edellytykset toimivat EU:n pankkiunionissa. Käytännössä EU:n valvonta tarkoittaisi Nordealla matalampia vakavaraisuusvaatimuksia että pienempiä vakausmaksuja. Suomi on ainoa pohjoismaa, joka kuuluu EU:n pankkiunioniin. Valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoi heinäkuussa pitävänsä pääkonttorin muuttamista Suomeen symbolisesti merkittävänä asiana, ja toivotti pankin tervetulleeksi Suomeen.
Nordean muuttopohdinta pelästytti Ruotsin. Loppukeväällä maa pyörsi osittain vakausmaksupäätöksen. Heinäkuussa sekä Ruotsi että Tanska ilmoittivat selvittävänsä EU:n pankkiunioniin liittymistä.
Pankin ilmoitusta pääkonttorin sijainnista odotettiin jo kesällä, mutta Ruotsin pyörittely muutti aikeita myös Nordeassa.
– Koska Pohjoismaissa on virinnyt hankkeita, joiden tarkoituksena on tutkia mahdollisuutta liittyä pankkiunioniin, haluamme arvioida nämä tiedot ennen kuin teemme lopullisen päätöksen kotipaikasta syyskuussa, kertoi Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull tiedotteessa heinäkuussa.
Pankin lähteminen Ruotsista voi alentaa pankin mainetta ruotsalaisten silmissä. Lisäksi Tukholma on Pohjoismaiden finanssikeskus, josta on hyvät yhteydet maailmalle.
Lännen Median maanantaina haastattelema Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen painotti, että Nordean päätös on lopultakin enemmän symbolinen. Tavallisen asiakkaan kannalta pääkonttorin sijainnilla ei ole aivan suurta merkitystä.
– Pääkonttori työllistää isäntäkaupunkinsa juristeja ja muita toimintoja, mutta verotulojen kannalta sillä ei ole suurta merkitystä, Puttonen linjasi.
Yhteisöveroa pankki maksaa siihen maahan, jossa se tuloksensa tekee. Vuonna 2015 Nordea Finland oli Suomen toiseksi suurin yhteisöveron maksaja: noin 1,2 miljardin euron verotettavasta tulosta se maksoi veroa 116 miljoonaa euroa.
