Kupittaan väärinkäytökset
Puolustus G1-osaston oikeudenkäynnissä: "Eihän tällaista voi tapahtua"
Kupittaan mielisairaalan G1-osastolla tapahtuneiden väärinkäytösten viimeisen haaran käsittelyä Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa tiistaina leimasi muistamattomuus.
Todistajat kertoivat nähneensä osaston potilaiden kaltoinkohtelua usein, mutta eivät osanneet juurikaan yksilöidä potilaita tai tilanteita. Syyksi todistajat selittivät tapahtumista kuluneen pitkän ajan ja kaltoinkohtelutapahtumien tavanomaisuuden osastolla.
Puolustus vaati oikeutta hylkäämään syytteet, koska pääosaa rikosten kohteena olleista potilaita ei ole kyetty yksilöimään ja väitteet rikoksista ovat G1-osaston tulehtuneiden henkilösuhteiden seurausta.
– Eihän tällaista voi tapahtua julkisessa sairaalassa, kahta syytettyä puolustanut asianajaja Mika Ylönen perusteli oikeudelle.
Syyttäjä vaatii kolmelle entisen G1-osaston mieshoitajalle rangaistusta vanhuspotilaiden pahoinpitelyistä, ylilääkitsemisestä ja laittomasta eristämisestä. Rikosnimikkeitä on yhteensä yhdeksän: törkeä pahoinpitely, perusmuotoinen pahoinpitely ja vapaudenriisto sekä kuusi virkavelvollisuuden rikkomista.
Syyttäjän mukaan rikoksissa saattaa olla uhreina jopa kymmeniä potilaita.
Vakavin epäillyistä teoista on törkeä pahoinpitely, joka tapahtui vuonna 2009. Tällöin mielisairaanhoitaja piti kiinni 80-vuotiaasta vuoteessa maanneesta miespotilaasta ja hakkasi tätä nyrkillä vatsaan.
– Menin potilaan huoneen ovelle. Näin, kuinka [syytetyn nimi] piti kiinni potilaan olkapäästä ja hakkasi nyrkillä tätä vatsan tai rintakehän seutuville. Lyöntejä oli 3–4 ja ne osuivat, todistaja kuvaili oikeudessa.
– Äänistä päättelin, että [syytetyn nimi] oli todella raivostunut. En uskaltanut sanoa yhtään mitään, käännyin vain pois.
Teosta syytetty mielisairaanhoitaja kiistää pahoinpidelleensä potilasta. Hänen mukaansa kyse oli potilaan hengen pelastamisesta.
– Hän oli nielemässä patjamuovia. Taoin häntä kämmenellä lapaluiden väliin ja otin palan pois hänen suustaan, syytetty kuvaili oikeudelle.
– Turun kaupungin sisäisen tarkastuksen kuulemisessa tapahtuma nimitettiin minulle elvytystilanteena. Tämä tarina muuttuu jatkuvasti, todistaja huomautti oikeudelle.
Haastehakemuksen mukaan törkeästä pahoinpitelystä epäilty mielisairaanhoitaja oli vuonna 2013 osallisena myös toisessa potilaan kaltoinkohtelussa. Tässä tilanteessa hän paiskoi miespuolisen erikoissairaanhoitajan kanssa naispotilasta suihkun jälkeen kovakouraisesti tuoliin istumaan.
Tilannetta todistanut naishoitaja painotti oikeudelle, että tämä oli vain yksi hänen näkemistään potilaiden kaltoinkohtelutapauksista. Kyseisessä tilanteessa potilas ei ainakaan saanut näkyviä vammoja tai valittanut kipua.
– Mutta olen nähnyt kantapäät, jotka olivat auki tällaisen heittämisen jälkeen, naishoitaja kuvaili.
Syyttäjä vaati erikoissairaanhoitajana G1-osastolla työskennelleelle miehelle rangaistusta kahdesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, jotka liittyivät potilaan kaltoinkohteluun ja potilaiden laittomaan lääkitsemiseen.
Kolmas mieshoitajista on syytteessä pahoinpitelystä, vapaudenriistosta ja neljästä virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Käräjäoikeus kuuli todistajina kolmea vuosina 2009 ja 2013 työskennellyttä naishoitajaa.
Todistajien mukaan potilaita paiskottiin G1-osastolla tarpeettoman kovakouraisesti sänkyihin, tuoleihin ja eristyshuoneen lattialle. Heitä kuskattiin eristykseen ilman lääkärin määräystä eli laittomasti. Potilaille syötettiin rauhoittavia lääkkeitä ja unilääkkeitä lääkärin tietämättä.
– Osastonlääkärikin ihmetteli, miksi potilaat olivat niin tokkuraisia joinakin aamuina. Nämä aamut saattoi katsoa melkein suoraan vuorolistasta sen mukaan, kuka oli ollut töissä, yksi todistajista kertoi.
Puolustus tivasi todistajilta, miksi nämä eivät tehneet heti ilmoitusta vääriksi kokemistaan tapahtumista.
Hoitajat pelkäsivät työkavereitaan ja työsuhteen loppumista. Tehdyt huomautukset väärinkäytöksistä eivät johtaneet mihinkään.
Todistajat kertoivat oikeudelle, etteivät G1-osastolle tullessaan olleet heti edes ymmärtäneet, miten pielessä asiat olivat.
– Kovakouraista kohtelua liittyi tilanteisiin, joissa puhuminen olisi riittänyt, eikä potilaasta olisi tarvinnut ottaa edes kiinni, juuri sairaanhoitajaksi valmistumisensa jälkeen G1-osastolla työskennellyt nainen kuvaili.
– Asiat otettiin selvitykseen vuonna 2013, kun toimin osastonhoitajan sijaisena ja ylihoitaja kysyi, että mitä G1-osastolla oikein tapahtuu, yksi todistaja kuvaili.
– Turun kaupunki selvitti tapaukset, jakoi varoituksia ja lakaisi asian maton alle.
Poliisi käynnisti asiasta rikostutkinnan, kun Turun Sanomat uutisoi (18.2.2016) Kupittaan sairaalassa vuosia jatkuneesta potilaiden kaltoinkohtelusta. Tiistaina puolustus vaati oikeudelta, että jos syytetyt katsotaan syyllisiksi potilaisiin kohdistettuihin rikoksiin, oikeus jättää heidät rangaistuksetta asian saaman julkisuuden vuoksi.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus antaa jutusta ratkaisunsa tiistaina 19.9.
G1-osaston hoitajalle sakot potilaan pahoinpitelystä
Hoidolta pelastettu – muistisairas sai Kupittaalla hengenvaaralliset vammat
TS:n Rebekka Härkönen sai tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon
Potilaita pahoinpideltiin vuosien ajan Turussa
”Muistisairas omaiseni pahoinpideltiin fyysisesti ja kemiallisesti”
Miksi Kupittaan ongelmiin ei puututtu?
Raportti: Kupittaan mielisairaalaa johdettiin mutu-tuntumalla
Tästä on kyse
Käräjäoikeuden tuomio 19. syyskuuta
Varsinais-Suomen käräjäoikeus käsitteli tiistaina Turun kaupungin Kupittaan mielisairaalan G1-osastoa koskevien rikosepäilyjen viimeistä haaraa.
Syyttäjä vaatii kolmelle mieshoitajalle rangaistusta vanhuspotilaiden pahoinpitelystä, laittomasta pakkoeristämisestä ja ylilääkitsemisestä.
Uhreja teoissa voi syyttäjän arvion mukaan olla jopa kymmeniä, vain yhden henkilöllisyys on kyetty selvittämään.
Käräjäoikeus antaa jutusta ratkaisunsa 19. syyskuuta.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi viime toukokuussa 55-vuotiaan mieshoitajan vanhuspotilaan pahoinpitelystä sakkoihin. Uhri ja tuomittu ovat valittaneet päätöksestä Turun hovioikeuteen.
