Sorsanmetsästäjä tarvitsee tarkkaa silmää – taantuvien lajien ampumista kehotetaan välttämään
Sorsastuskausi alkaa sunnuntaina puoliltapäivin. Suomen riistakeskus kehottaa metsästäjiä keskittymään sinisorsan, tavin ja telkän pyyntiin, sillä useiden muiden vesilintujen kannat ovat käyneet vähiin.
– Sinisorsan, telkän ja tavin kannat ovat vakaita, niillä menee ihan hyvin, sanoo riistasuunnittelija Antti Piironen Suomen riistakeskuksesta.
Perinteisistä riistavesilinnuista jouhisorsa, heinätavi, tukkasotka, punasotka, tukkakoskelo ja nokikana on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaisiksi. Metsähanhi, haapana, isokoskelo sekä haahka ovat vaarantuneita. Alli on silmälläpidettävä laji.
Uhanalaisluokitus päivitettiin Suomessa viimeksi vuonna 2015. Valtiovalta ei näillä näkymin suunnittele riistavesilintujen rauhoittamista.
– Metsästys ei ole näiden lintukantojen vähenemisen syynä. Siksi rajoituksia ei ole nähty tarpeellisina, sanoo ylitarkastaja Janne Pitkänen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Vesilintulajien taantumisen taustalla on lähinnä se, että elinympäristöt ovat muuttuneet monen lajin kannalta huonommiksi. Vedet ovat rehevöityneet, lintukosteikkoja on kasvanut umpeen ja järvikortteen määrä on vähentynyt.
– Maankäyttö on muuttunut, esimerkiksi rantalaidunnus on vähentynyt. Taantuvat lajit ovat hyvin vaateliaita elinympäristönsä suhteen, selvittää Pitkänen.
Toisaalta suosituin metsästettävä sorsalaji, sinisorsa, tulee toimeen varsin monenlaisissa ympäristöissä.
Pitkäsen ja Piirosen mukaan tärkein tapa parantaa heikentyneitä vesilintukantoja on lintujärvien kunnostus. Piironen rajoittaisi silti myös metsästystä.
Piirosen mukaan ainakin punasotkan, tukkasotkan, heinätavin ja nokikanan metsästys on kyseenalaista. Hän säilyttäisi lajit riistaeläiminä, mutta rajoittaisi metsästystä metsästyslain keinoin.
Metsästystä harrastaa Suomessa runsaat 300 000 ihmistä. Heistä hieman alle kolmasosa lähtee syksyn mittaan sorsametsälle.
Vesilintujen metsästys on parinkymmenen vuoden aikana vähentynyt, arvioi vesilintuasiantuntija Jaska Salonen Metsästäjien Keskusliitosta.
– Sorsanmetsästys on fyysisyytensä ja haasteellisuutensa vuoksi ollut nuoremman väen harrastusta. Mutta jos muutetaan Etelä-Suomeen ja kasvukeskuksiin, ei enää ole niin helppoa lähteä metsälle, Salonen toteaa.
Sekä Metsästäjien Keskusliitto että luonnonsuojelujärjestö BirdLife Suomi kehottavat metsästäjiä välttämään uhanalaisten lintujen ampumista. Ammuttava lintu on aina tunnistettava ennen laukausta, järjestöt painottavat.
– Metsästäjä aina pystyy vaikuttamaan siinä vaiheessa, kun hän on koukistamassa sormea, sanoo Salonen.
Syksy tulee, metsästäjä liikkuu
Sorsastuskausi alkaa sunnuntaina 20. elokuuta. Silloin myös kanadanhanhen ja lehtokurpan metsästys on sallittua.
Samaan aikaan alkaa myös karhunmetsästyskausi. Poronhoitoaluetta lukuunottamatta karhunmetsästykseen tarvitaan poikkeuslupa, joita on tälle vuodelle myönnetty 170 kappaletta.
Metsäjäniksen, rusakon, villikanin sekä fasaanin pyyntikausi alkaa syyskuun alussa.
Oravaa saa metsästää joulukuun alusta tammikuun loppuun.
Näädän ja kärpän metsästyskausi alkaa marraskuun alussa. Mäyrän ja ketun metsästyskausi alkoi jo elokuun alussa.
Hirven pyyntikausi alkaa suurimmassa osassa Suomea 14. lokakuuta. Jo syyskuun alusta lähtien hirven saa kaataa vahtimalla pellolta. Hirvenmetsästykseen tarvitaan metsästyslain mukainen lupa.