Vaikka Helsingin liikenne on kansainvälisessä vertailussa kaupungin kokoon nähden turvallista, Suomen liikenneonnettomuudet kasautuvat sinne. Tieto perustuu STT:n käyttöönsä saamiin Destian tilastoihin.
Niiden mukaan valtaosa Suomen yleisimmistä ja vaarallisimmista onnettomuuspaikoista on risteyksiä, jotka sijaitsevat Helsingissä. Destian tilastojen perusteella tehdyn onnettomuuspaikkaindeksin mukaan vaarallisin yksittäinen paikka on Itäväylän ja Kehä I:n risteys Helsingin Itäkeskuksessa.
Kehä I:n lisäksi vaarallisia paikkoja on Helsingissä ydinkeskustassa.
– Onnettomuuksien määrä selittyy suurilla liikennemäärillä ja eri liikennevälineiden sekoittumisella. Esimerkiksi Kaivokadulla kulkee saman verran liikennettä vuorokaudessa kuin jossain korpitaipaleella kuukaudessa, kertoo ylikomisario Dennis Pasterstein Helsingin poliisista.
Muita yleisiä onnettomuuspaikkoja Helsingissä ovat Mannerheimintie Taka-Töölössä ja Hämeentie. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vaarallisin paikka on indeksin mukaan Tyrnäväntien ja Ouluntien risteys Limingassa Oulun eteläpuolella.
Indeksiin on laskettu poliisin tietoon tulleet onnettomuudet vuosilta 2012–2016.
Päätieverkosta liikennemääriin suhteutettuna vaarallisia ovat tiet, joissa liikennemäärät ovat korkeita, mutta tien laatu ei vastaa niitä, kertoo Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen. Tällaisia ovat hänen mukaansa esimerkiksi Nelostie Jyväskylän ja Oulun välillä sekä valtatiet 8 ja 25.
Valtosen mukaan Suomessa on paljon kaksikaistaista päätieverkkoa, jossa on kolaririski.
– Silloin on myös erittäin vakavien, kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien mahdollisuus suurin.
Suuriin onnettomuusmääriin voidaan puuttua esimerkiksi poliisivalvonnalla tai rakenteellisilla ratkaisuilla, kuten kiertoliittymien tai töyssyjen rakentamisella. Erityisen kustannustehokas tapa parantaa turvallisuutta on peltipoliisien käyttöönotto. Pastersteinin mukaan esimerkiksi Kehä I:n turvallisuus on parantunut viime vuosina merkittävästi sen jälkeen, kun automaattivalvontaa lisättiin.
Pitkällä aikavälillä liikenneturvallisuus on Suomessa parantunut. Siitä huolimatta näyttää hyvin epätodennäköiseltä, että Suomi saavuttaisi EU:n asettamaa tavoitetta liikennekuolemien puolittamisesta vuosien 2010–2020 aikana.
– Tämä vaatisi muun muassa autokannan dramaattista muuttumista uudemmaksi, ajoterveyden ja ajonopeuksien tarkempaa valvontaa sekä uusia toimenpiteitä rattijuoppouden ehkäisemiseksi. Tällaisia olisivat esimerkiksi pakolliset alkolukot rattijuopoille ja rattijuoppojen ajoneuvojen nykyistä helpompi takavarikointi, Pasterstein luettelee.
Edistystä on luvassa tieliikennelain uudistuksessa, jonka on tarkoitus ehtiä eduskunnan käsittelyyn syksyksi. Lakiesitys esimerkiksi antaisi poliisille mahdollisuuden keskeyttää ajomatka kuljettajalta, jonka puhallustestin tulos kertoo alkoholin nauttimisesta, mutta alle rangaistavuusrajan.
Pidemmällä aikavälillä parannusta liikenneturvallisuuteen on Pastersteinin mukaan luvassa itseohjautuvista autoista, jotka eivät tee inhimillisiä virheitä ja kommunikoivat toistensa kanssa onnettomuusriskeistä.
– Suomen olosuhteiden vuoksi ratista ja polkimista silti tuskin koskaan päästään täysin eroon.
