Mielikuvat nostavat kokoomuksen kannatusta keskustan kustannuksella
Suomen hallitus kyntää tällä hetkellä gallupsuosiossa heikoissa lukemissa, mutta hallituksen sisäisessä kilpailussa kokoomuksella menee hyvin.
Helsingin Sanomien heinäkuun kannatusarviossa kokoomus oli suurin puolue 21 prosentin kannatuksella, kun vielä vuoden alussa kannatus oli 18–19 prosentin tuntumassa. Keskustan suosio on sen sijaan pudonnut roimasti vuoden alun 20 prosentin tuntumasta 16,4 prosenttiin.
Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Jenni Karimäki arvioi muutosten johtuvan ainakin mielikuvista.
– Pääministeri on se joka mielletään olevan eniten vastuussa hallituksen kokonaislinjasta, ja jolta pyydetään kaiken kattavia selityksiä hallituksen linjasta.
Turun yliopiston poliittisen historian laitosjohtaja, professori Vesa Vares on samaa mieltä.
– Yleensä se puolue, joka on ollut hallitusvastuussa, on menettänyt kannatustaan.
Toisaalta Vares näkee keskustan ja kokoomuksen välillä vaihtelevan kannatuksen vääjäämättömänä.
– Kun porvaripuolueiden äänestäjät alkavat käydä tyytymättömäksi, he siirtyvät toiseen porvaripuolueeseen, Vares täsmentää.
Äänestäjien tarkkoja motiiveja gallupvastaamiseen on vaikea arvioida, koska gallupeissa kysytään ainoastaan, mitä puoluetta kukakin aikoo äänestää. Joka tapauksessa on todennäköistä, että keskustan pääministeripuolueaseman lisäksi äänestäjiin vaikuttaa pääministeri Juha Sipilän viime eduskuntavaalien alla linjaamien lupausten ja tekojen ristiriita.
– Voidaan totta kai ajatella, että keskustan pitkään ajaman maakuntauudistuksen eteneminen tällä vaalikaudella todennäköisesti vaikuttaa keskustan asemaan ennen seuraavia eduskuntavaaleja keväällä 2019, Karimäki toteaa.
Kokoomuksen suosion kasvu selittyy Karimäen mukaan esimerkiksi mielikuvilla siitä, että kokoomus on onnistunut edistämään hallituksessa parhaiten niin sanotusti kokoomuksen näköistä politiikkaa.
– Se näkyy siinä, että kokoomusta aiemmin äänestäneet tuntevat, että ovat saaneet äänelleen vastinetta. Kokoomuksen linja on ollut se, mitä sen on oletettukin olevan.
Toisaalta henkilökysymyksissä hallituksen kompastelu sote- ja maakuntauudistuksen edistämisessä kohdistuu Karimäen arvion mukaan enemmän Sipilään kuin valtiovarainministeri Petteri Orpoon.
– Orpo on tullut myöhemmin mukaan, eikä hän ole joutunut ihan yhtä myrskyn silmään, Karimäki sanoo.
Heinäkuun 2017 gallupluvuista ei silti voi vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, miltä puolueiden kannatus näyttää keväällä 2019 seuraavien eduskuntavaalien alla.
Yksi asia on joka tapauksessa varmaa: puolueiden linjaukset alkuvuodesta 2019 julkisuudessa esiin nouseviin kysymyksiin vaikuttavat seuraavan eduskunnan kokoonpanoon merkittävästi.
Mutta mitkä kysymykset nousevat esiin, ja kenellä on vaikutusvaltaa siihen, mistä keväällä 2019 puhutaan?
– Totta kai puolueet miettivät vaalikampanjoitaan suunnitellessaan, mitä kysymyksiä haluaisivat median nostavan esille, Karimäki sanoo.
Todellisuudessa sattumallakin on suuri rooli siinä, mitkä kysymykset tuolloin eniten puhuttavat.
– Asiat voivat liittyä myös kansainvälisiin kysymyksiin, joihin suomalaisilla ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa, Karimäki huomauttaa.
Vareksen mukaan kokoomuksen suosioon vaikuttaa lisäksi vihreiden suosion kehittyminen.
– Kokoomus kilpailee osin samoista äänestäjistä vihreiden kanssa, Vares toteaa.
