Uutiset

Papinpojasta sosiaalidemokraatiksi ja punaisen Suomen diktaattoriksi

Eduskunnan puhemiehet ja jäsenet palaavat valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksesta Nikolain kirkosta Helsingissä, 11. huhtikuuta 2017. Edessä vasemmalta: Lauri Ingman, Kullervo Manner ja Väinö Jokinen.
Eduskunnan puhemiehet ja jäsenet palaavat valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksesta Nikolain kirkosta Helsingissä, 11. huhtikuuta 2017. Edessä vasemmalta: Lauri Ingman, Kullervo Manner ja Väinö Jokinen.

Eduskunnan istunto 18. heinäkuuta 1917. Äänin 136–55 korkein valta päätettiin siirtää eduskunnalle. Laki ei kuitenkaan koskenut "ulkopolitiikan asioita, ei myöskään sotilaslainsäädäntöä ja sotilashallintoa."

Eduskunnan sosiaalidemokraattinen puhemies Kullervo Manner (1880–1939) ehdotti kolminkertaista eläköön-huutoa vapaalle Suomelle.

Millainen oli mies, joka oli 1917 myös SDP:n puheenjohtaja ja josta tuli seuraavana vuonna kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja eli punaisen Suomen pääministeri ja diktaattori sekä hävityn sisällissodan jälkeen Neuvosto-Venäjällä kommunisti. Kodin perintönä kumouksellisuus ei Manneriin ainakaan iskostunut.

– Mannerin koti oli porvarillinen vanhasuomalainen pappiskoti, jossa kunnioitettiin sekä kirkon että valtiollista oppia, kertoo Mannerista kirjan kirjoittanut professori Matti Lackman.

Mannerin radikalisoituminen tapahtui Lackmanin mukaan vähin erin. Voimakkaan sysäyksen antoi tutustuminen 1900-luvun alussa porvoolaiseen feministiin ja SDP:n naisjaoston johtajaan Olga Segeriin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lackman luonnehtii Manneria ristiriitaiseksi henkilöksi, joka yritti ja oli radikaali päällepäin, mutta pohjimmiltaan hänessä säilyi pikkuporvarillisuus.

– Mannerilla oli palvelija Moskovassa. Lisäksi hän oli poikasesta tottunut, että äiti teetätti kaikille pojille räätälillä puvut. Niitäpä ei Neuvostoliitossa saanutkaan, mutta ne salakuljetettiin Ruotsista. Tuotiin sieltä kyllä muutakin, esimerkiksi uushopeisia veitsiä ja haarukoita, Kullervolle koivistolainen uusi karvalakki ja palttoo.

Tosin salakuljetettiin palttoo myös esimerkiksi Otto Wille Kuusisen rouvalle.

Suomessa Manner oli Lackmanin mukaan reformisti, joka kannatti eroa Venäjästä ja maan itsenäisyyttä. Kun Mannerista tuli vuonna 1917 SDP:n puheenjohtaja ja eduskunnan puhemies, suurten reformien toimeenpano oli yhä tärkeää. SDP oli myös ainoa puolue, jolla oli vuodelta 1917 puoluekokouspäätös Suomen pyrkimisestä täyteen itsenäisyyteen.

Sisällissodan puhjetessa tammikuun lopulla 1918 Manner oli tilanteessa, jota Lackmanin mukaan voisi luonnehtia toteamuksella "vie sinä, minä vikisen". Manner kun oli Lackmanin mielestä kiltti mies, ei mikään riidanhaastaja.

– Mutta kun hänellä oli se pataporvarillinen tausta, hänen piti näyttää kavereilleen olevansa samaa porukkaa.

Mannerin vaikeasta tilanteesta kertoo tapaus kapinan sytyttyä. Häntä tapaamaan oli tullut muun muassa maalaisliittolainen kansanedustaja Kalle Aukusti Lohi, jonka kanssa Manner oli tullut hyvin toimeen samanlaisten moraalikäsitysten takia. Jälkeenpäin Lohi kertoi Mannerin itkeneen ja kauhistelleen väkivallan käyttöä. Manner oli myös sanonut kansanvaltuuskunnan olevan voimaton tapahtumien edessä.

– Punakaartia oli aika vaikea hillitä. Vaikka mitä kansanvaltuuskunta päätti, niin punakaarti teki niin kuin parhaaksi näki, Lackman huomauttaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sodan loppuvaiheessa Mannerista tuli kuitenkin punakaartien ylipäällikkö ja diktaattori.

– Ei ole pöytäkirjoja siitä, mitä hän teki. Mutta ei minun mielestäni ole mitään näyttöä, että Manner olisi mihinkään törkyjuttuihin syyllistynyt, Lackman sanoo.

FAKTA

Kumouksellisen elämä päättyi vankileirillä

– Syntyi 1880 Kokemäellä.

– Opiskeli Aleksanterin (Helsingin) yliopistossa kreikkalais-roomalaista filologiaa.

– 1911 Suomessa vankilassa tuomittuna majesteettirikoksesta.

– Toimi SDP:n kansanedustajana 1910–1914 ja 1917.

– Valittiin 1917 SDP:n puheenjohtajaksi.

– Vuonna 1917 toimi eduskunnan puhemiehenä.

– Punaisen Suomen kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja eli pääministeri ja lopulta diktaattori.

– Turun hovioikeus määräsi 1918 vangittavaksi syytettynä valtiopetoksesta.

– Perustamassa Suomen kommunistista puoluetta (SKP) elokuussa 1918.

– SKP:n puheenjohtaja ja pääsihteeri 1920–1935.

– Sai 1935 kymmenen vuoden vankileirituomion.

– Kuoli 1939 Komin Uhtassa.

– 1962 rehabilitoitiin virallisesti Neuvostoliitossa.

Näytä lisää

Petosteoria koitui Mannerin ja hänen vaimonsa kohtaloksi

Matti Lackman: Avioparin pelättiin saattavan suomalaiskommunistit vaaraan Neuvostoliitossa

Kullervo Manner pakeni sisällissodan loppuvaiheessa keväällä 1918 Neuvosto-Venäjälle. Siellä hän oli saman vuoden elokuussa perustamassa Suomen kommunistista puoluetta.

Uusi puolue oli luokkataistelun puolue, ja Suomen poliittinen järjestelmä aiottiin kaataa väkivallalla. Tilalle oli tarkoitus pystyttää Neuvosto-Suomi.

– Reformismi katosi kokonaan Venäjälle ja neuvostosysteemiin tultaessa. Manner omaksui sen järjestelmän täysin. Tämä käy selville hänen puheenvuorostaan Onko vallankumous kuollut. Kyllä hän pyrki aika tunnontarkasti sovittuja päätöksiä noudattamaan, professori Matti Lackman sanoo.

Manneria kiinnosti Lackmanin mukaan vain poliittisen järjestelmän kukistaminen ja valtaan pääsy Suomessa. Mielessä kyti myös päästä kostamaan vuoden 1918 tappio.

Vähitellen turhautunut ja masentunut Manner kuitenkin Lackmanin mukaan ymmärsi, etteivät suomalaiset pystyneet omin voimin tekemään vallankumousta. Kaikki riippui puna-armeijasta, mutta Neuvostoliitto ei halunnut vaarantaa sosialismin kehitystä epävarman yrityksen takia.

Lackman uskoo, että nimenomaan turhautuminen ajoi Mannerin ja hänen vaimonsa Hanna Malmin etsimään syyllisiä vuoden 1918 tappioon. He ryhtyivät pohtimaan, kuka petti ja milloin Suomen vallankumouksen. Tämä menneisyyden penkominen sinetöi avioparin kohtalon.

Manner ja Malm saivat vuonna 1935 kymmenen vuoden tuomion yhteiskunnan vastaisesta toiminnasta. Kumpikin kuoli vankileirillä, Manner menehtyi sairauteen Komin Uhtassa 1939 ja Malm hukuttautui Solovetskin luostarisaaren järveen 1937.

SKP:n kuusislaiset pelkäsivät, että Manner ja Malm olisivat alkaneet syyttää Leniniä ja bolsevikkeja petoksesta vuonna 1918.

– Jos Manner olisi silloin sanonut näin, se olisi saattanut olla ehkä koko suomalaiskolonnan tappotuomio. Tilanne oli sellainen, että mitä tahansa ei voinut sanoa. Tämän estäminen saattoi saada Otto Wille Kuusisen ennakoimaan ja asettamaan Mannerin ja Malmin tutkinnan alaisiksi ja sillä lailla viemään oikeuteen. Siinä pelastettiin enemmän ja luovuttiin Mannerista ja Malmista, Lackman pohtii.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (10)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Raija
asenteet
Vakaamukset ovat suurempia vihollisia totuudelle, kuin valheet.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Anna
Minäkin haluan tuomituksi majesteettirikoksesta vuonna 2017
Tällaisia tuomioita julistettiin.

Mielestäni on ikävää jos nykyään voitaisiin julistaa elinkautiseen jos sanoo että Presidentti Niinistön vaimon koira on tyhmempi kuin Putinin sukulaisen pari koiraa yhteensä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Europaeus
Historiaa
Mannerin lisäksi kapinaan osallistui toinenkin entinen eduskunnan puhemies sekä demari. Tätä on aina hyvä muistuttaa kun vasemmistolaiset kehottavat tutustumaan historiaan.

Kapinan alkaessa Töölönlahden rantaan ammuttiin ilman oikeudenkäyntiä nuorsuomalaisten kansanedustaja ja väkivaltaisuudet leimahtivat kostonkierteeksi Suinulan verilöylystä.

Muistakaa myös että Vasemmistoliitto syntyi vuonna 1993 Skdl:n sekä Suomen kommunistisen puolueen yhdistyessä. Suomea mokuttavien salonkikelpoisten patakommunistien perustamispaikka on siis Moskova ja isänmaanpetos oli tuolloinkin tarkoitus.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
tasapuolisesti
Vast: Historiaa
Ja muistetaan sitten myös valkoisten tekemät verilöylyt eli joukkomurhat heti kansalaissodan jälkeen, jossa kuoli moninkertainen määrä suomalaisia itse sisällissotaan nähden. Siitä seurasi myös vuosikymmeniä kestänyt valkoisen terrorin aika.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Tarkkailija
Virhe kuvatekstissä
Ensimmäisen kuvan kuvatekstissä pitäisi kaiketi lukea 1917 eikä 2017..
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää