Tiheästi tapahtuneet terrori-iskut Euroopassa ja Helsingin Temppeliaukion kirkon epäilty terroriuhka ovat nostaneet jälleen esiin keskustelun tiedustelulain tarpeen kiireellisyydestä.
Paine tunnistetaan myös kiireelliseen menettelyyn kriittisesti tai epäilevästi suhtautuvissa puolueissa, mutta ne korostavat myös hyvin valmistellun ja oikeanlaisen lainsäädännön tarvetta sekä tiettyä kynnystä perustuslain muuttamiseen nopeutetussa järjestyksessä.
SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan SDP tunnistaa hyvin sen, että viranomaiset tarvitsevat lisäresursseja, jotta tiedustelun tarpeisiin pystytään vastaamaan digitalisoituneessa maailmassa.
– Sellainen tulkinta, että jotkut puolueet jarruttaisivat, se ei pidä paikkaansa. Me olemme olleet asiallisesti mukana tässä parlamentaarisessa työryhmässä, esitetty havaintoja siellä ja pyritty viemään sitä asiaa eteenpäin, Rinne sanoo.
Rinteen mielestä asiassa täytyy pitää maltti mielessä, ja tässä vastuuta on myös medialla.
– Esimerkiksi Temppeliaukion tapauksessa saatiin poliisin nykyvaltuuksilla tietää, että sellainen uhka on olemassa. Toisaalta esimerkiksi Britanniassa ja muualla ei ole kyetty estämään näitä tapauksia, vaikka on käytettävissä paljon laajemmat tiedusteluvaltuudet ja paljon enemmän resursseja. Nämä pitää miettiä oikeassa mittasuhteessa, Rinne sanoo.
Rinteen mukaan SDP ratkaisee kantansa sekä sisältöön että kiireellisyyteen, kunhan hallituksen esitys saadaan.
Tiedusteluvaltuuksien antaminen poliisille edellyttää muutoksia perustuslain viestisalaisuutta koskeviin säännöksiin. Perustuslain muuttaminen kiireellisesti eli yhden vaalikauden aikana vaatii eduskunnassa 5/6 enemmistön tuen.
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto sanoo, että ympäröivät tapahtumat vaikuttavat ilman muuta pohdintaan.
– Totta kai tämäntyyppiset KRP:n tiedot ja uutisointi vaikuttavat, miten se voisi olla vaikuttamatta. Itse koen kaikessa aina sen, että päätöksiä tehdään tietyssä ajassa ja parhaan tietovarannon pohjalta.
Aallon mukaan pohdittavia argumentteja on nyt kuitenkin monta.
– Tässä toisaalta pitää varmistua, että laki kunnioittaa yksityisyyden suojaa, vastaa tarkoitustaan, on huolellisesti valmisteltu, Aalto sanoo.
Kielteisimmin kiirehtimiseen suhtautuu vasemmistoliitto, joka pelkää kiirehtimisen madaltavan yleisemminkin kynnystä perustuslain muuttamiseen nopeutetussa järjestyksessä.
Puheenjohtaja Li Andersson muistuttaa, että tiedustelulainsäädäntö on vain yksi osa keinovalikoimaa, jota iskujen ehkäisemiseksi pitää käyttää.
– Monissa Euroopan maissa, joissa iskuja on tehty, nämä tekijät ovat olleet sellaisia, joiden henkilöllisyys on ollut tiedossa tai he ovat jopa olleet seurantalistalla. Tiedustelutoimivaltuus siinä tilanteessa ei ole ollut se ratkaiseva tekijä, Andersson sanoo.
Eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola sanoo, että tiedustelulait ehditään hyväksyä vielä tämän vaalikauden aikana ainakin, jos suunniteltu aikataulu pitää eli esitykset saadaan eduskunnalle syyskauden aikana.
Varsinaista viimeistä hetkeä nopeutetun menettelyn ehtimiseksi on Paavolan mukaan vaikea sanoa. Eduskuntakäsittelyn kestoon vaikuttavat asianosaisten valiokuntien senhetkinen työmäärä, kyseisen lakipaketin vaatima aika sekä asian poliittinen kimuranttisuus.
Lue myös: Terroriuhkia on KRP:n mukaan ollut Suomessa aikaisemminkin
Vakaviin uhkiin pystyttävä vastaamaan verkossa
Suomeen ollaan luomassa monien muiden Euroopan maiden tyylistä tiedustelulainsäädäntöä, jotta muun muassa terroriuhkiin ja vakoiluun pystyttäisiin vastaamaan.
Tiedustelulakisuunnitelmat sallisivat viranomaisille muun muassa verkkotiedustelun, johon nykyisin ei ole valtuuksia. Tiedustelua voitaisiin tehdä Suomessa ja ulkomailla.
Suojelupoliisista tulisi entistä vahvemmin tiedusteluviranomainen, ja sen esitutkintavaltuudet poistettaisiin.
Työryhmien mietinnöt esiteltiin huhtikuussa, ja ne ovat olleet lausuntokierroksella. Hallitus haluaa saada esitykset eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä.
Tiedusteluvaltuuksien antaminen poliisille edellyttää muutoksia perustuslain viestisalaisuutta koskeviin säännöksiin.
Perustuslain muuttaminen kiireellisesti eli yhden vaalikauden aikana edellyttää eduskunnan 5/6 enemmistön tuen. Tämä lasketaan annetuista äänistä eli paikallaolijoiden mukaan.
Tämän jälkeen itse lakimuutos voidaan hyväksyä 2/3 enemmistöllä.
