Kelan tulkkien kilpailutus pöyristyttää kuuroja

– Jos tulkki lähtee kesken kaiken, olen kieletön.

Näin tiivistää turkulainen Aino Laiho viittomakielisten tulkkauspalveluiden tärkeyden. Hän käyttää tulkkia käytännössä päivittäin työelämässä, opiskellessaan ammattikorkeakoulussa tai partioharrastuksensa parissa.

Kelan suunnitelmat uudistaa tulkkauspalveluita ensi vuoden alusta huolestuttavat sekä Laihoa että tulkkeja. Muun muassa Suomen Viittomakielen Tulkit ry SVT on huolissaan, että mikäli kesäkuussa päättyvän kilpailutuksen ehdot toteutuvat, Kela maksaisi jatkossa vain tilatusta ajasta.

Asiakkaan on siis tiedettävä tarkalleen tarvitsemansa tulkkauksen kesto. Jos esimerkiksi asiakkaan lääkärikäynti venyy suunnitellusta, ei pidentyneestä ajasta makseta. SVT pelkää, että käytännössä tulkin vaihtoehtoina olisi joko tehdä työ palkatta tai jättää asiakas tilanteeseen ilman tulkkia.

– Minun kannaltani tämä on todella vaarallista. En voi etukäteen aina arvioida tilannetta tarkkaan, joten joskus lisäaikaa voidaan tarvita kaksikin tuntia. Ehkä tulkki voi hyväsydämisyyttään jäädä yliajalle. Tämä on mielestäni iso ongelma sekä tulkille että asiakkaalle, ja ihmisoikeuskysymys, Laiho toteaa.

Kela julkaisi tulkkauspalveluiden kilpailutusasiakirjat huhtikuussa. Sekä SVT että Akavan Erityisalat vaativat nyt, että Kelan vammaisten tulkkauspalvelun kilpailutus on keskeytettävä. Järjestöjen mukaan ehdotetut uudistukset vaikuttaisivat sekä tulkkien työllisyysasteeseen sekä tulkkipalveluiden saatavuuteen.

Huolta herättävät muun muassa Kelan etukäteen määrittelemät alueelliset tulkkiresurssit. Niiden perusteella joidenkin alueiden tulkkimäärästä vähennettäisiin lähes kolmannes.

– Tälläkään hetkellä tulkkauspalvelut eivät onnistu kattamaan kaikkia tilauksia, joten asiakkaita jää joskus myös ilman tulkkeja. Todennäköisesti tilaukset, joihin ei riitä tulkkeja, tulevat vain yleistymään, Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n puheenjohtaja Emilia Norppa toteaa.

Laiho kertoo olleensa onnekas ja jääneensä ilman tulkkia vain harvoin. Hänen ystävänsä ovat silti kertoneet epäonnisemmista tapauksista. Laiho korostaa, ettei järjestelmä ollut täydellinen aiemminkaan, kun tulkkauspalvelut olivat kuntien harteilla.

Silti Kelan pyrkimykset hämmentävät.

– Yritetäänkö tällä säästää rahaa vai parantaa laatua? Kela on sanonut, että tulkkauspalveluita halutaan asiakaslähtöisemmiksi. Mutta ihmettelen, miten se voi toteutua, kun uudistuksen jälkeen palvelu menisi vain tiukempaan suuntaan, Laiho kummastelee.

Kilpailutuksen keskeyttämiseksi tulkit keräävät nimiä adressiin, joka aiotaan luovuttaa Kelan pääjohtajalle perjantaina. Keskiviikkona adressissa oli vajaat 6 000 nimeä. Norpan mukaan järjestöt tekevät vielä tämän viikon ajan kaikkensa, että kilpailutus torpataan.

– Kelalla on käytännössä monopoliasema tulkkauspalveluissa, sillä se välittää yli 90 prosenttia Suomen tulkkauksista, Norppa huomauttaa.

Myös Laiho allekirjoitti adressin, ja toivoo nimilistan vakuuttavan Kelan niin, että suunnitelmia vielä muutetaan. Hän korostaa, että kuuroille tulkki mahdollistaa aktiivisen elämän.

– Kun menin viisivuotiaana uimakouluun Taivassalossa, tulkki seisoi siellä mukanani meressä tulkkaamassa. Siitä lähtien ovat tulkit olleet osa elämääni.

Turun Sanomat tiedusteli aiheesta myös Kelalta. Suunnittelija Tytti Lehtonen Vammaisetuusryhmän lakiyksiköstä toteaa sähköpostitse, että julkisuudessa on käyty keskustelua tulkkauspalvelun hankinnasta. Kela ei kuitenkaan kommentoi kilpailutusta kesken hankinnan.