– Täällä Varsinais-Suomessa on nyt meneillään jotain niin ainutlaatuista, että sitä ei pääkaupunkiseudulla vielä lainkaan ymmärretä. Kaikki kasvukäyrät näyttävät ylöspäin ja tilanne jatkuu vuosia samanlaisena. Olisi tärkeä viedä sinne sanomaa eteenpäin.
Näin totesi positiivisen rakennemuutoksen selvityshenkilö Esko Aho maanantaina aiheesta Turussa pidetyssä seminaarissa.
Ylijohtaja Kimmo Puolitaival Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta muistutti, että työvoiman tarve tulee olemaan alueella erittäin suurta. Jo nyt neljännes alueen yrityksistä kokee, että niillä on vaikeuksia työvoiman löytämisessä.
Varsinais-Suomeen tarvitaan viiden vuoden sisällä 15 000 uutta työntekijää. Alueella on noin 8 000 alle 35-vuotiasta työtöntä työnhakijaa, joista noin 4 600:lla on keskiasteen koulutus. Viimeksi mainitut saattaisivat olla juuri sellaista potentiaalista henkilökuntaa, jota juuri nyt haetaan esimerkiksi telakalle tai autotehtaalle töihin.
– Mutta vaikka kaikki nämä työnhakijat rekrytoitaisiin töihin, tarvitsemme silti lisää työntekijöitä, Puolitaival kertoi.
Jos katsotaan koko lounaisrannikkoa, työntekijöiden tarve on vielä suurempi, jopa 17 000–20 000 uutta työntekijää seuraavan viiden vuoden aikana.
Varsinais-Suomen alueella on yhteensä 26 000 työtöntä työnhakijaa, joista osa on pitkäaikaistyöttömiä. Kaikkien työllistymistä ei pidetä realistisena, vaikka työpaikkoja olisikin.
Esko Aho muistutti, että isot muutokset ovat lähteneet lähes aina kriisistä. Nyt tilanne on erilainen, kriisi on positiivinen.
– Nyt ei ole pakko tehdä jotain, nyt on mahdollisuus tehdä jotain, hän sanoi.
– Jonkun tahon täytyy ottaa tähän selkeä omistajuus, minun mielestäni se on valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta, Aho sanoi.
Ahon mukaan oleellista on nyt kysyä, miten työttömät pääsevät hyödyntämään näitä uusia mahdollisuuksia.
– Se on oleellista, eikä se, miten monta paperia työttömät joutuvat täyttämään tai millaisissa haastatteluissa käymään, Aho totesi.
Aho sanoo kuitenkin olevansa skeptinen työttömien potentiaalin suhteen, vaikka se olisi yhteiskunnalle kustannustehokkainta. Osaa työttömistä on erittäin vaikea saada työllistettyä, eikä siihen kannata edes uhrata suhteettomasti voimavaroja.
– Uskon, että tämän jälkeen tulee vielä toinen aalto, kun välilliset vaikutukset alkavat, ja silloin olisi työttömille vielä enemmän mahdollisuuksia työllistyä, Aho arveli.
Mistä työvoimaa Varsinais-Suomeen sitten saataisiin? Esimerkiksi telakalle on vaikea saada Puolasta väkeä, sillä Gdansk-Gdynia alueella on täystyöllisyys.
– Meillä on kuva, että Suomen pohjois- ja itäosissa olisi vielä käyttämättömiä resursseja. Näin se ei ole, vaan suurin työvoimareservi löytyy Uudeltamaalta, Esko Aho oikoi käsityksiä.
Positiivista rakennemuutosta pohtivassa seminaarissa arvioitiin myös, että erityisesti infrastruktuuriin eli teihin ja liikenneyhteyksiin pitää satsata nyt nopeasti.
– Alihankintaketjut esimerkiksi telakkateollisuudessa tulevat pitenemään entisestään ja alue laajenemaan. Se lisää kuormitusta infrastruktuuriin, Aho totesi.
– Lisäksi meidän pitää muuttaa telakkateollisuuden mielikuvaa. Se ei ole pelkkää hitsausta, vaan samankaltaista, kuin kokonaisen pienen kaupungin rakentaminen, Aho muistutti.
Tilaisuuden järjesti työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton kanssa.
