Asiantuntijat pelkäävät, että lukiokoulutuksen suosion hiipuminen voi johtaa koulutustason laskuun Suomessa. Lukion suosio on ollut laskusuunnassa 2000-luvulla.
Viime vuonna peruskoulun päättäneistä runsas puolet haki lukioon, kertoo Opetushallitus. Tilastokeskuksen mukaan lukiolaisten määrä väheni 12 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015.
Jos lukion suosio laskee yhä, ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on vaikeuksia löytää riittävästi hyviä opiskelijoita, arvioi erityisasiantuntija Olavi Arra Opetusalan ammattijärjestö OAJ:stä. Suomen yliopisto-opiskelijoista valtaosa on suorittanut ylioppilastutkinnon, vaikka myös ammatillisesta koulutuksesta voi jatkaa korkeakouluun.
Arran mukaan lukion laskeneeseen suosioon vaikuttaa esimerkiksi ammatillisen koulutuksen kasvanut suosio. Ammatillinen koulutus on uudistunut ja nuoret tietävät sen. Lukiokoulutuksesta nuorilla on toinen kuva.
– Suomalainen lukiokoulutus ei ole huonoa, mutta siitä ei ole kuulunut paljoakaan. Lukio näyttää jämähtäneen paikalleen.
Lukiokoulutuksen uudistaminen on jo lähtenyt käyntiin. Hallitus päätti tämän viikon puoliväliriihessä käynnistää lukiouudistuksen. Uudistuksessa halutaan kasvattaa lukion suosiota ja varmistaa, että lukiosta voi helpommin siirtyä jatko-opintoihin. Esitys lukiolain muuttamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2018.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) sanoo, että lukioiden pitäisi samaan aikaan sekä päivittää yleissivistävää koulutusta että petrata luonnontieteiden opetusta.
– Erityisesti luonnontieteiden ja matematiikan osaajia on vaikea saada korkeakouluihin riittävän laajapohjaisesti, ministeri sanoo.
Lukion vetovoiman hiipuminen kertoo myös suuremmasta muutoksesta Suomessa, arvioi Jyväskylän yliopiston professori Jouni Välijärvi.
– Koulutuksen arvostus on laskenut. Vanhemmilla ikäluokilla on käsitys, että koulutus on investointi. Nuoremmille se ei ole yhtä itsestään selvää.
Lukion on nyt korkea aika uudistua eikä siihen riitä, että ylioppilaskoe tehdään jatkossa tietokoneella. Suunnittelussa pitäisi kuunnella myös nuoria ja tehdä rohkeita muutoksia opetukseen, Välijärvi ehdottaa
– Tuntijako on opiskelijoiden kannalta pirstaleinen. Toivon, että olisi isompia kokonaisuuksia, esimerkiksi luonnontieteissä voisi yhdistää matematiikkaa, biologiaa ja fysiikkaa.
Opetusta uudistettaessa ei saa tuijottaa pelkästään lukiokoulutuksen hintalappua, muistuttaa puolestaan OAJ:n Olavi Arra. Tietotekniikan käyttöönotto ei saa tarkoittaa, että nuori jätetään yksin hakemaan tietoa netistä.
– Lukiossa pitää oppia myös sosiaalisia taitoja ja tiimityötä, jotka korostuvat nykyään työelämässä.
Arran mukaan lukioiden rahoitukseen pitää muutenkin kiinnittää huomiota. Tällä hetkellä lukiot saavat valtion rahoitusta noin 6 000 euroa opiskelijaa kohden. Todelliset kulut ovat yli 7 000 euroa opiskelijaa kohden. Vaje katetaan kuntien pussista – jos katetaan. Koska kaikki kunnat eivät satsaa lisärahaa lukio-opetukseen, alueelliset erot uhkaavat kasvaa, Arra muistuttaa.
Hallitus tahtoo uudistaa lukiokoulutusta
Hallitus kertoi tällä puoliväliriihessä aloittavansa lukiouudistuksen
Tavoitteena on lisätä lukion suosiota
Koulutuksen laatua halutaan parantaa ja lukiossa on tarkoitus tarjota opintoja, jotka ylittävät nykyisten oppiaineiden rajat
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) mukaan lukiolaisilla on nykyään puutteita muun muassa luonnontieteiden ja matematiikan osaamisessa ja näiden aineiden oppimista pitää parantaa
Esitys lukiolain uudistamiseksi on tarkoitus saada eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 2018 keväällä
