Sekä Opetusalan ammattijärjestö (OAJ) että Sivistystyönantajat kiittelevät hallituksen lakiesitystä ammatillisen koulutuksen reformista. Reformi on tuomassa opetukseen enemmän oppimista työpaikoilla ja henkilökohtaisia opintopolkuja.
– Hallituksen lakiesityksessä opettaja on keskiössä niin opetuksessa kuin arvioinnissakin. Opiskelijan oikeus opettajaan turvataan, mistä olemme kiitollisia. Toivottavasti opettajat otetaan mukaan käytännön toteutuksen suunnitteluun, toteaa OAJ:n koulutusjohtaja Nina Lahtinen.
Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen nostaa hyviksi puoliksi tutkintojen näyttöpohjaisuuden, osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden.
– Kokonaisuus on ollut historiallisen mittava ponnistus ja ehdottoman positiivinen. Nyt byrokratiaakin on purettu, kun kokonaisuutta koskee yksi ja sama laki. Käytännön toiminnassa odotamme nyt luottamusta ja riittävää autonomiaa koulutuksen järjestäjille, Hassinen toteaa.
Uudistuksessa tutkintojen määrä vähenee nykyisestä noin 360 tutkinnosta 150 tutkintoon. Opiskelijalla olisi nykyistä enemmän valinnan mahdollisuuksia erikoistua tutkinnon sisällä. Jatko-opintokelpoisuus korkeakouluihin säilyisi jatkossakin.
Reformin huolet liittyvät lähinnä rahoitukseen. Rahoituksesta puolet olisi opiskelijamäärän mukaan maksettavaa perusrahoitusta ja 35 prosenttia tutkinnoista ja tutkinnon osista maksettavaa suoritusrahoitusta. 15 prosentin vaikuttavuusrahoitus maksettaisiin opiskelijoiden työllistymisen, jatko-opintoihin siirtymisen ja opiskelija- ja työelämäpalautteen perusteella.
– Huolena on se, että pystyykö koulutuksen järjestäjä noudattamaan periaatteita ja soveltamaan niitä käytännössä. Rahoitus muuttuu epävakaammaksi. Opetus vaatii oikeasti opettajia. Lähes kaikki opetuksen järjestäjät ovat joutuneet käymään yt-neuvotteluja. Osan talous on leikkausten jäljiltä erittäin heikko, OAJ:n Lahtinen toteaa.
Myös Sivistystyönantajia huolestuttaa hieman rahoituksen pitkäjänteisyys.
– Esimerkiksi suuria investointeja tehdään useiksi vuosiksi eteenpäin. Suoritusperusteisuus on hyvä ja terve muutos rahoitukseen. Onkin tärkeätä, että rahoitus saadaan riittävän ennakoitavaksi. Olisimme toivoneet perusrahoituksen olevan 60 prosenttia eikä 50 prosenttia, Hassinen sanoo.
Hallituksen tavoitteena on, että uusi laki ammatillisesta koulutuksesta tulisi voimaan vuoden 2018 alussa.
