Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella kamppailee kaksi ehdokasta, jotka ovat perinteisten suurpuolueiden ulkopuolelta.
Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Juhana Aunesluoma sanoo STT:lle, että kyseessä on merkittävä muutos ranskalaisessa politiikassa, joka on perinteisesti jäsentynyt kahden jättiläisen, sosialisti- ja tasavaltalaispuolueen, ympärille.
Nyt vanhat voimat hävisivät ja saivat yhteenlaskettuna vain noin neljänneksen kannatuksen. Tasavaltalaisten ehdokas Francois Fillon keräsi vajaat 20 prosenttia ja sosialistien Benoit Hamon reilut 6 prosenttia äänistä.
Monet Ranskan huippupoliitikoista yli puoluerajojen ovat jo ilmaisseet suoran tai epäsuoran tukensa ensimmäisen kierroksen voittaneelle Emmanuel Macronille, joka edustaa omaa keskustalaista En Marche -liikettään. Aunesluoman mukaan Macronin tukemiseen sisältyy toive vakaudesta. Toisena vaihtoehtona olevan, äärioikeiston Marine Le Penin nousu presidentiksi voisi merkitä hajottavia aikoja Ranskalle.
Jos omaa liikettään edustava Macron voittaa presidenttikisan, kysymysmerkiksi nousee se, miten hän muodostaa hallituksen. Aunesluoma huomauttaa, että sosialistien ja tasavaltalaisten katse lienee kääntynyt jo parlamenttivaaleihin. Aunesluoma arvioi, että kesäkuun parlamenttivaaleissa erityisesti keskustaoikeistolaisella tasavaltalaispuolueella on hyvät mahdollisuudet menestyä.
– He ehkä laskelmoivat, että todennäköisessä hallitusratkaisussa heille tulee merkittävä rooli, vaikka he ovat nyt saaneet takkiinsa vaaleissa. He haluavat pedata yhteistyötä presidentin kanssa, Aunesluoma sano.
– Macronin mahdolliseen voittoon sisältyy huomattavaa epävarmuutta, koska emme tiedä, mitä hän pystyy tekemään ja miten hän pystyy toteuttamaan tavoitteitaan.
Äärioikeistolaisen Le Penin kannatus jäi huippulukemista, Aunesluoma sanoo. Hän arvioi, että Kansallinen rintama oli odottanut ehdokkaalleen hieman suurempaa kannatusta. Vaalitulos osoittaa kuitenkin sen, että puolue on merkittävä poliittinen voima Ranskassa.
– Le Penillä on mitä ilmeisimmin tietty kova kannatuksen ydin, joka on melko korkea. Vaikka hän tulisi kakkoseksi, niin siitä jää iso jälki Ranskan politiikkaan joka tapauksessa.
Toisella kierroksella merkittävään rooliin noussee kysymys Euroopan unionista, sillä Macron ja Le Pen edustavat vastakkaisia linjauksia. Macron on hyvin EU-myönteinen, kun taas Le Pen toivoo eroa EU:sta.
– He edustavat muutenkin hyvin erilaista ajatusmaailmaa yhteiskunnan kehittämisestä, Aunesluoma lisää.
Epävarmuustekijä toisella kierroksella on Aunesluoman mukaan se, suostuvatko esimerkiksi laitavasemmiston ehdokkaan Jean-Luc Melenchonin kannattajat äänestämään toisella kierroksella enää ollenkaan.
– Voi olla, että he eivät äänestä lainkaan.
