Hävikkiruuan lahjoittaminen on helpottunut, mutta samalla ruoka-apua pyytävien järjestöjen ja yhdistysten määrä on kasvanut.
Hävikkiruuan jakaminen hyväntekeväisyyteen kuvaa myös yhteiskunnallista muutosta. Hävikkiruuan lahjoittaminen hyväntekeväisyyteen on parempi vaihtoehto, kun heittää käyttökelpoista ruokaa roskiin.
Toisaalta ruoka-avun hakemiseen liittyvä häpeän on tunne on hieman hellittänyt.
– Me saisimme lahjoitusruokaa huomattavasti enemmän, jos vain meillä olisi mahdollisuus hakea sitä, palveluesimies Hanna Kuisma Yhteinen pöytä -verkostosta sanoo.
Yhteinen pöytä -verkosto toimii Vantaalla, jossa heillä on oma hävikkiterminaalinsa. Viime vuonna terminaalin kautta jaettiin ruokaa eri järjestöille ja seurakunnille 1,2 miljoonan kilon verran.
Hävikkiruuan jakamista on helpottanut ja lisännyt erityisesti se, että Evira helpotti ruuan jakeluun liittyviä ohjeistuksia muutama vuosi sitten.
Vuosittain Suomessa jaetaan ruoka-apua miljoonia kiloja. Järjestöjen ja yhdistysten lisäksi ruoka-apua tulee EU:lta. EU:n ruokakassien ensimmäinen jakelukierros tälle vuotta on juuri alkanut.
Yksistään EU:n ruoka-apua jaetaan vuosittain yhdestä kahteen miljoonaa kiloa.
K-ryhmään kuuluvat kauppiaat lahjoittivat syömäkelpoista ruokaa hyväntekeväisyyteen viime vuoden aikana kahdeksan miljoonaa kiloa. Edelliseen vuoteen verrattuna lahjoitusruuan määrä nousi 1,8 miljoonaa kiloa.
Kukin kauppias valitsee itsenäisesti sen, minne hän haluaa oman kauppansa syömäkelpoisen ruokahävikkiä lahjoittaa.
– K-kauppiaat lahjoittavat syömäkelpoista ruokahävikkiä pääasiassa paikallisille toimijoille, kuten hyväntekeväisyysjärjestöille ja seurakunnille, vastuullisuuspäällikkö Timo Jäske Keskon päivittäistavarakaupasta sanoo.
Jäsken mukaan K-ryhmässä kokonaishävikistä lahjoitettavan, syömäkelpoisen ruuan osuus on noin 40 prosenttia.
– Syömäkelvotonta ruokahävikkiä syntyi K-ruokakaupoissa viime vuonna noin 12 miljoonaa kiloa. Suurelta osin syömäkelvottomasta ruokahävikistä valmistettiin biokaasua, jota hyödynnetään energiana uusien Pirkka-tuotteiden valmistuksessa.
SOK:n vähittäiskaupan vastuullisuusasiantuntija Senja Forsman sanoo, että heidän ryhmässään lähes 700 myymälää lahjoittaa elintarvikkeita hyväntekeväisyyteen.
Lahjoituksia saa noin neljäsataa erilaista hyväntekeväisyysjärjestöä.
– Sekä lahjoittavien myymälöiden että hyväntekeväisyyskumppaneiden lukumäärä on noussut joka vuosi. Samalla hyväntekeväisyyteen lahjoitettavien elintarvikkeiden määrä on kasvanut, Forsman sanoo.
Forsmanin mukaan hyväntekeväisyys on kuitenkin yksi ja viimeisin askel kaupan hävikin hallinnassa.
– Kaupan kannalta on tärkeää löytää niitä menettelytapoja, joilla hävikkiä voidaan tehokkaasti vähentää etupainotteisesti, sillä hävikki on myös taloudellinen kysymys, hän sanoo.
Arkityössään Kuisma on huomannutkin, että esimerkiksi kauppojen aukioloaikojen pidentyminen on vähentänyt ruokakaupoista saatavien lahjoitusruokien määriä.
– Kaupoista hävikki on vähentynyt, koska tuotteet saadaan myytyä paremmin, kun kaupat ovat pitempään auki.
Hyväntekeväisyyteen lahjoitettu ruoka on tarkoitettu nimenomaan annettavaksi eteenpäin niille, jotka ruoka-apua tarvitsevat. Lahjoitusruuan myyminen on väärinkäyttöä, johon puututaan heti.
– Meille on tärkeää, että apu kohdistuu oikein, eikä tuotteet päädy jatkomyyntiin, Forsman sanoo.
Samaa asiaa korostaa myös Hanna Kuisma. Hänen mukaansa väärinkäytöksiin puututaan heti, sillä hyväntekeväisyysruuan jakelu on luottamustaloutta.
– Me rohkaisemme yhteistyökumppaneita tuomaan meille tiedoksi, jos heidän tiedossa on sitä, että lahjoitettua ruoka on yritetty myydä eteenpäin.Tällaisia epäilyjä on ollut kuitenkin vähän, hän sanoo.
