Pohjoismaiset poronsarvet kiinnostavat Aasiassa
Poronsarvi tipahtaa vasoneen vaadinporon päästä hiljattain sulaneelle maalle. Sieltä sen poimii kulkija, joka tietää, mitä etsii.
Samaan aikaan toisaalla salametsästäjä sahaa sarven sarvikuonon päästä ja jättää eläimen kitumaan.
Sarvet saattavat päätyä samaan tarkoitukseen, eli perinteisen aasialaisen lääketieteen käyttöön erektiorohdoksi.
Poronsarvia on myyty Aasiaan iät ja ajat ja nyt niiden menekki on hiljaisessa kasvussa, kertovat tuottajat. Aasiassa perinteinen lääketiede nauttii merkittävää asemaa, ja erilaisten eläintenosien, kuten sarvien, uskotaan lisäävän mieskuntoa.
Jos itsestään putoavan poronsarven asema vahvistuu, se on hyvä uutinen esimerkiksi sarvikuonoille, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen. WWF:n mukaan monet lajit ovat vaarantuneet lääketieteen takia.
– Poronsarvi on siinä mielessä äärimmäisen hyvä vaihtoehto, että poron sarvet uusiutuvat vuosittain. Parhaassa tapauksessa laittoman sarven käyttäminen voi vähentyä, Luukkonen sanoo.
WWF:llä ei ole tietoa, kuinka paljon ja missä muodossa poronsarvea käytetään aasialaisessa lääketieteessä.
Poronhoitoalueella ja porotuotteiden valmistajien parissa on havaittu sarvimenekin kasvu.
– Tiedän monta miestä, jotka keräävät ja ostavat sarvea, sanoo sarvituotteita valmistava Lappituote Oy:n yrittäjä Eero Himanen. Hänen mukaansa kerääjien määrä on kasvanut huikeasti viimeisten muutaman vuoden aikana.
Suomessa poronsarvijauhe ei ole ollut koskaan hitti. Lappituote tekee jauheensa muiden tuotteiden sahausjätteestä.
– Joku keksi poronsarvijauheen vuosikymmeniä sitten vitsinä, noin 30 vuotta alalla toiminut Himanen sanoo.
Poronsarven saatavuudessa Lappituotteella ei ole koskaan ollut ongelmia, mutta hinta on heilahdellut. Viime vuosina hintaa on painanut alas se, että sarvea saadaan paljon ja halvalla Venäjältä. Välillä taas hinta oli hyvinkin korkea. Parhaimmillaan ostohinta pyörii sarvesta riippuen seitsemän ja yli viidentoista euron välillä per kilo.
Villiruokayritys Polarica on vienyt sarvia jo vuosikausia Aasiaan, eikä myynnissä ole koskaan ollut ongelmia, kertoo toimitusjohtaja Juha Ruohola. Polarica saa sarvensa sekä kerääjiltä, joita on Ruoholan mukaan nykyisin satoja, että ostamistaan teurasporoista. Sarvi on Polaricalle sivutuote; porot ostetaan lihan takia.
Sarvia keräävät esimerkiksi poromiehet itse. Yksi heistä on enontekiöläinen Pentti Keskitalo. Hän tuntee porojen käytöksen ja tietää, mistä sarvia löytyy minäkin vuodenaikana. Lisäksi hän kiertää talosta taloon ostamassa sarvia.
– Joskus tosin on käynyt niin, että joku toinen on juuri kiertänyt saman reitin. Silloin palaa tyhjin käsin.
Keskitalo on tehnyt työtä kymmenen vuotta. Hän on havainnut juuri harmaan sarven suosion hiukan kasvaneen. Harmaa sarvi on luontoon pudonnutta, keloutunutta sarvea, jota ei juuri käytetä käsitöihin. Se sopii jauhettavaksi.
Keskitalo toimittaa sarven työnantajalleen, joka myy sen välittäjälle. Välittäjältä se kulkeutuu jalostettavaksi ja lopulta myyntiin. Suomesta sarvi vaikuttaa lähtevän yleensä konteissa kymmenen sentin pätkinä.
Peuransarvituotteiden tehoa on tutkittu esimerkiksi Kanadassa New Brunswickin yliopistossa. Pääteltiin, että vaikutusta ei ole.