Uutiset

EU-johtajat valavat uskoa tulevaisuuteen Roomassa

ANDREAS SOLARO

Rooman Capitolium-kukkula on taas historiallisten tapahtumien näyttämönä, kun 27 EU-johtajaa kokoontuvat lauantaina juhlimaan 60-vuotiasta EU:ta.

Roomassa allekirjoitettiin 60 vuotta sitten sopimukset, joilla Euroopan talousyhteisö perustettiin. Eurooppa oli ollut pitkään sodan kierteessä ja taloudellisen yhteistyön toivottiin olevan keino sen katkaisemiseksi.

EU-päämiehet kilistelevät lauantaina prosecco-lasejaan ja muistelevat menneitä, mutta virallisia keskusteluita ei ole tarkoitus käydä.

Roomassa allekirjoitetaan julistus, jonka sisällöstä on neuvoteltu jo ennen juhlaa. 27 EU-maata ovat käyneet keskustelua unionin tulevaisuudesta viime kesästä eli brittien kansanäänestyksestä lähtien. Nyt valmiina on puolentoista sivun paperi, jossa hahmotetaan EU:n tulevaisuutta ilman Britanniaa.

Yhtenäisyyttä on viime päivinä nakertanut se, että Puola ja Kreikka ovat esittäneet varaumiaan jo valmiiksi riisuttuun tekstiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Samaan aikaan kun päämiehet tapaavat Conservatorin palatsissa, kokoontuvat EU-mieliset kansalaisjärjestöt ja poliittiset ryhmät lähettyvillä omaan juhlaansa.

Rooman keskustaan odotetaan järjestäjien mukaan jopa 10  000 ihmistä, jotka marssivat Rooman historiallisessa keskustassa.

–  Haluamme tuoda yhteen kaikki sellaiset tahot, jotka tukevat demokraattista, avointa ja reilua EU:ta, European movement -verkoston johtaja Petros Fassoulas kertoi perjantaina Roomassa.

Euroopan vihreiden toisen puheenjohtajan Monica Frassonin mielestä 60-vuotispäivä on EU:lle iso juhla, kaikista unionin vioista huolimatta.

EU-myönteisten marssijoiden joukkoon mahtuu federalistia ja maltillisempaa kulkijaa. Frassonin mukaan yhteisenä viestinä on, että EU on yhä tärkeä ja sitä pitää kehittää.

–  Isoin haaste on vakuuttaa ihmiset siitä, että EU:n purkaminen ei ole ainoa vaihtoehto, vaan sen toimintaa voidaan myös parantaa.

Euroopan marssilla halutaan järjestäjien mukaan muistuttaa, että EU:n tulevaisuutta ei määritellä vain suljettujen ovien takana. Tarkoituksena on vedota sen puolesta, että maat pysyisivät yhdessä eivätkä sortuisi ajamaan vain omaa etuaan.

EU-johtajat kokoontuvat lauantaina samassa salissa, jossa Rooman-sopimukset allekirjoitettiin vuonna 1957. Tuolloin mukana olivat EU:n perustajamaat Belgia, Saksa, Ranska, Italia, Luxemburg ja Alankomaat.

Nyt annetavassa julistuksessa listataan, mitä Euroopan unioni on saanut aikaan, mitä ongelmia sillä on ja mitä pitäisi tehdä.

Tulevaisuuden visio kuului luonnosten mukaan: Maat menevät yhdessä eteenpäin, mutta joskus on tarpeen hyväksyä myös eteneminen eri tahtiin.

Eritahtisuuden hyväksyminen on julistuksen isoin uusi asia. Tähän asti maat ovat pitäneet tiukasti kiinni siitä, että pysyäkseen yhtenäisenä kaikkien on sitouduttava samoihin uudistuksiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ristiriidat jäsenvaltioiden välillä ovat kuitenkin johtaneet siihen, että unioni on menossa eteenpäin nopeimpien johdolla. Tämä tehdään muuttamatta perussopimuksia ja siten, että kaikilla jäsenmailla pysyy mahdollisuus osallistua uudistuksiin myöhemmin.

Suomen toiveesta julistukseen tehtiin kirjaus yhteisten sääntöjen noudattamisesta. Kirjauksen mukaan EU:sta tulee entistä vahvempi yhtenäisyyden, solidaarisuuden ja sääntöjen noudattamisen avulla.

EU-johtajat hyvin harvinaisessa tapaamisessa paavin kanssa

Anniina Luotonen

EU-päämiehet, heidän mukanaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ovat tavanneet paavi Franciscuksen Vatikaanissa. Tapaamiseen oli varattu aikaa noin tunnin verran.

Suurlähettiläs Jari Luoto pitää tapaamista hyvin poikkeuksellisena.

–  Ei ole tiedossa vastaavankaltaista tapaamista, jossa paavi ottaisi kerralla vastaan tällaisen suuren joukon päämiehiä, Luoto kertoi STT:lle.

Suomen valtiojohdosta paavin on viimeksi tavannut presidentti Martti Ahtisaari.

Neljä vuotta paavin istuinta pitänyt Franciscus on ottanut aktiivisesti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Kaksi viikkoa sitten saksalaisen Die Zeit -lehden haastattelussa hän varoitti populismista. Hän sanoi sen päättyvän huonosti, kuten viime vuosisata on osoittanut.

Argentiinasta kotoisin oleva, itsekin maahanmuuttajavanhempien lapsi on puhunut voimakkaasti myös turvapaikanhakijoiden puolesta. Vuosi sitten hän vieraili kreikkalaisella Lesboksen saarella tapaamassa meren ylittäneitä turvapaikanhakijoita ja heitä auttaneita saarelaisia.

On poikkeuksellista, että paavi ottaa kantaa päivänpolttaviin asioihin kuten ilmastopolitiikkaan, ympäristöasioihin ja pakolaiskriisiin.

–  Voi sanoa, että hän on tässä mielessä hyvin poliittinen paavi. Katolisen kirkon konservatiivisimmissa piireissä häntä myös kritisoidaan siitä, Luoto sanoo.

Hän arvioi, että Franciscus on ehkä kaikkien aikojen suosituin paavi katolisen maailman ulkopuolella, koska hän on antanut itsestään hyvin sympaattisen kuvan.

Tätä kuvaa on vahvistanut se, että Franciscus on näyttänyt esimerkkiä myös tekemisillään.

–  Kun hän menee kreikkalaiseen pakolaiskeskukseen, hän ottaa sieltä syyrialaisperheen mukaansa. Kun hän menee vankilaan, hän pesee vankien jalkoja.

Hän ottaa kantaa asioihin, jotka oikeasti liikuttavat ihmisiä.