Talousjärjestö OECD on huolissaan siitä, että ulkomailla tapahtuneeseen lahjontaan liittyvistä oikeusjutuista on Suomessa annettu vain vapauttavia päätöksiä.
Suomessa on vuoden 1999 jälkeen ollut viisi ulkomaiseen lahjontaan liittyvää oikeudenkäyntiä, ja kaikissa tapauksissa syytteet on hylätty. OECD:n lahjonnan vastainen työryhmä pitää hylättyjen syytteiden suhteellista määrää korkeana. Sen katsotaan vaarantavan Suomen yrityksiä lahjonnan vastaisten toimien tehostamisessa.
Ulkomaisella lahjonnalla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, jos suomalainen yritys yrittää lahjoa ulkomaista virkamiestä saadakseen taloudellista hyötyä.
Suomessa kaatuneita ulkomailla tapahtuneeksi epäiltyjä lahjusjuttuja ovat esimerkiksi Patrian Slovenia- ja Kroatia-panssariajoneuvokaupat sekä Wärtsilän kenialaiselle toimitusjohtajalle maksama konsulttipalkkio.
Työryhmä kehottaa Suomea lisäämään tuomareiden, syyttäjien ja rikostutkijoiden koulutusta. Tähän pitäisi sisältyä myös koulutusta OECD:n lahjonnan vastaisen yleissopimuksen säännöksistä. Lisäksi toivotaan, että talous- ja lahjusrikoksiin erikoistuneet tuomarit käsittelisivät ulkomaisen virkamiehen lahjontaan liittyvät tapaukset.
Työryhmä ehdottaa myös selkeää ja kattavaa lainsäädäntöä korruptioepäilystä ilmoittavien suojelemiseksi.
Raportissa annetaan Suomelle myös kehuja ulkomaisen lahjonnan kitkemisestä. Suomen sitoutumisesta kertovat useat viime vuosina aloitetut toimet, kuten luonnos korruption vastaiseksi strategiaksi.
Esiin nostetaan myös poliisin taidot paljastaa ulkomaisen virkamiehen lahjontaepäilyjä, syyttäjien aktiivinen osallistuminen esitutkintaprosessiin ja toimet korruption torjumiseksi kehitysyhteistyöhankkeissa.
OECD:n arvio pohjautuu maatarkastukseen, jota varten arviointiryhmä vieraili Suomessa viime lokakuussa. Suomi ei saanut raportin vuoksi ylimääräisiä raportointivelvoitteita.
