Suomen kilpailukyky lähtisi nousukiitoon liikenneinfrastruktuuria kehittämällä. Näin arvioi suunnitteluyritys WSP Finland liikenneverkkoja koskevassa selvityksessään.
– Saavutettavuutta ei yleensä mainita kilpailukyvyn yhteydessä, vaikka se on keskeistä globaalissa taloudessa, sanoo WSP:n johtaja, professori Jorma Mäntynen.
Kilpailukyky paranisi muun muassa poistamalla tulppia useilla rataosuuksilla. Suuren kapasiteetin ratayhteys olisi perusteltu esimerkiksi koko välille Helsinki–Oulu. Rataverkon kehittäminen parantaisi matkustajaliikenteen lisäksi tavaraliikenteen toimivuutta.
– Jos Ruotsissa jo kaavailtu suurnopeusjuna tulisi käyttöön Suomessa, juna veisi Helsingistä Tampereelle tunnissa, Kokkolaan 2,5 tunnissa ja Ouluun 3,5 tunnissa. Myös tunnin juna Turkuun tulisi tarpeeseen, Mäntynen arvioi.
Rautatieliikenteen pullonkauloja löytyy eri puolilta maata. Sama koskee tieliikennettä. Olennaista olisi muun muassa nelostien parantaminen Jyväskylästä pohjoiseen, sillä nelostie on Suomen tavaraliikenteen valtaväylä.
– Jos yhteysväli ei toimi, kuljetukset hidastuvat, kallistuvat ja tuottavat enemmän päästöjä. Vastaavien yksittäisten, tärkeiden tieosuuksien tunnistaminen ja kuntoon paneminen on elintärkeää, jos aiomme olla osa kansainvälistä kauppaa ja kasvu-urilla myös lähivuosikymmeninä, sanoo Infra ry:n johtaja ja selvityshankkeen ohjausryhmää vetänyt Heikki Jämsä.
Hyviä tieyhteyksiä kaipaavat niin teollisuus, kauppa kuin yksityishenkilöt.
Mäntynen muistelee 1950-lukua, jolloin Suomen tieverkko oli heikko. Helsingistä Tampereellekin matkustettiin soratietä pitkin. Hän kertoo, että 1960-luvulla tehty päätös rakentaa valtatieverkko toi miljardien säästöt, kun logistiikka tehostui.
Tieliikenteen kohentamistarve ei rajoitu vain valtateihin, vaan myös alemman tason teitä pitäisi kohentaa. Muun muassa metsäteollisuus tarvitsee rauta- ja valtateiden lisäksi alempaa tieverkkoa ja yksityisteitä tuodakseen puuta metsistä tehtaille. Myös satamat ovat tärkeä osa kuljetusketjua teollisuudelle ja kaupalle.
Nelostien ohella tieliikenteen tavarakuljetukset painottuvat selkeästi kolmostielle Helsingistä Tampereelle sekä Kaakkois-Suomen puunjalostustehtailta Kotka-Haminan satamaan.
Suomen kattava lentokenttäverkko kätkee selvityksen mukaan käyttämättömiä mahdollisuuksia. Lentoyhteyksien kehittäminen tukisi matkailua ja kansainvälisten yritysten sijoittumista Suomeen.
Matkailu tuo Suomeen vientituloja noin 4 miljardia euroa vuodessa. Matkailu painottuu kuitenkin vahvasti Helsingin seudulle ja Lappiin sekä vähemmässä määrin Kaakkois-Suomeen.
– Kun Sisä-Suomi saadaan kytkettyä mukaan, voimme tahkota toiset neljä miljardia euroa mennen tullen, Mäntynen arvioi.
Liikenneinfrastruktuuria olisi kehitettävä myös kaupunkiseuduilla, koska väestö pakkautuu entistä enemmän kasvukeskuksiin. Samalla työskentelyalueet muuttuvat kaupunkien välisiksi.
Selvityksen mukaan työmatkaliikennettä voidaan tukea nopeilla yhteyksillä, joista tärkein on nopeiden junayhteyksien verkosto. Pienemmillä kaupunkiseuduilla työmatkapendelöintiä esiintyy myös ympäröivän maaseudun ja kaupungin välillä.
