Oma ilmoitus sairaudesta ei vieläkään riitä kaikilla työpaikoilla

Lääkärintodistusta heti ensimmäisestä sairauspäivästä vaativien työnantajien kannattaisi vähintään kokeilla omailmoituskäytäntöä. Näin kehottavat tutkija Sanna Pesonen Työterveyslaitokselta sekä asiantuntijalääkäri Kari Haring palkansaajakeskusjärjestö SAK:sta.

Työterveyslaitoksen (TTL) ja SAK:n tilastojen mukaan työntekijän oma ilmoitus sairastumisesta riittää jo laajalti julkisen puolen työpaikoissa, mutta yksityisellä puolella noin kolmannes työntekijöistä tarvitsee todistuksen. Edelleen siis sairastuneita työntekijöitä marssii lääkärin vastaanotolle hankkimaan poissaololupaa jopa sairastaessaan tarttuvaa tautia kuten norovirusta.

–  Omailmoitusta voisi kokeilla vaikka lyhyestikin ja katsoa, miten se lähtee onnistumaan, Pesonen kannustaa.

Haringin mukaan kokeilujakso voisi olla vuoden pituinen.

Jos ei pilotti innosta, Pesonen joustaisi lääkärikäynnin pakosta vähintään juuri tarttuvien tautien kohdalla.

–  Mielestäni olisi kovinkin järkevää tehdä niin. Muuten terveysasemat ruuhkautuvat ja samalla taudit tarttuvat eteenpäin.

Pesonen uskoo, että osa omailmoituksia vierastavista työnantajista pelkää, että systeemiä väärinkäytettäisiin ja sairauspoissaolot lisääntyisivät. TTL:n tutkimuksen perusteella näin ei kuitenkaan ole käynyt. Sen sijaan poissaolot omalla ilmoituksella ovat säästäneet aikaa, vaivaa ja rahaa sekä vähentäneet turhia lääkärikäyntejä.

–  Ainoa asia, mikä tutkimuksessa tuli esiin oli se, että silloin kun esimiehellä oli paljon alaisia ja työntekijöiden vaihtuvuus oli suurta, omailmoituskäytäntöä ei käytetty. Tällaisessa tapauksessa esimies ei ollut kovin läheinen, eikä luottamus ollut siksi korkealla tasolla, Pesonen kertoo.

Myös Haring arvelee, että luottamuksen puute on suurin syy omailmoituksen vierastamiseen työpaikoilla.

–  Hyvän työpaikan indeksejä tarkastellessa näyttää siltä, että työpaikoissa, missä keskinäinen luottamus on hyvällä tasolla, omailmoitus on laajemmin käytössä.

Toki organisaatiot voivat Pesosen ja Haringin mukaan myös kokeilla ja hakea itselle parhaiten sopivia käytäntöjä. Näin on tehnyt esimerkiksi yli 9  000 työntekijää työllistävä HOK Elanto, joka on siirtynyt pakollisista sairaanhoitaja- tai lääkärikäynneistä niin kutsuttuun palvelunohjausmalliin. Mallissa sairastunut työntekijä on puhelimitse yhteydessä sairaanhoitajaan, jolla on valtuudet antaa sairaslomaa päivän kerrallaan.

–  Olemme menneet tällä systeemillä noin vuoden, ja tulokset ovat hyviä: sairauspoissaolot ja etenkin turhat käynnit vastaanotolla ovat vähentyneet, kertoo henkilöstöjohtaja Antero Levänen.

Levänen kertoo, että konserni testasi jossain vaiheessa omailmoituskäytäntöä, mutta se osoittautui hankalaksi isossa talossa.

–  Meillä on myymälöitä auki 24 tuntia vuorokaudessa, eikä esimies siksi ole aina paikalla. Lisäksi tuli vähän kiusallisiakin tilanteita, kun piti keskustella sairauden oireista esimiehen kanssa. Nyt työntekijä voi kertoa niistä suoraan terveysalan ammattilaiselle, Levänen kertoo.