Tulevaisuudessa lääkärin ja potilaan väliset kädenpuristukset vähenevät. Tekniikan kehittyessä ja asenteiden muuttuessa yhä useampi kohtaaminen hoituu virtuaalisesti. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi chat-yhteyttä tai videopuhelua potilaan ja lääkärin välillä, arvioivat Pohjolan Lääkäripäivillä Oulussa puhuneet asiantuntijat.
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän palkkalistoilla oleva Mauri Laakso hoitaa viiden eri Kainuussa sijaitsevan kunnan alueella asuvia potilaitaan Helsingistä käsin.
– Parhaiten videoyhteys onnistuu pitkäaikaissairauksien kohdalla. Vastaanotolla on lisäksi Kainuun päässä terveydenhoitaja, Laakso sanoo.
Hänen mukaansa diagnoosia tehdessä ja lääkärin etiikkaan liittyvissä asioissa pätevät täsmälleen samat lainalaisuudet kuin perinteisellä vastaanotolla.
– Lääkärin pitää tietää omat rajansa sen suhteen, mihin pystyy ja mihin ei. Täytyy siis olla myös mahdollisuus sanoa, ettei pysty tekemään diagnoosia, jos tilanne sitä vaatii, Laakso toteaa.
Virtuaalisuus parantaa lääkäripalvelujen saatavuutta ja tehostaa lääkärien ajankäyttöä. Kun lääkäri voi ottaa samalta työpisteeltä vastaan potilaita joustavasti eri puolilta maata, kallisarvoista aikaa säästyy.
Terveystalon työterveyslääkärin Jaakko Pitkäjärven työtehtävissä lääkärin ajankäytön tehokkuus on viety huippuunsa. Pitkäjärvi vastailee potilailleen ympäri Suomea chat-palvelun kautta. Tähän mennessä hän on hoitanut yli viittätuhatta potilasta chatin välityksellä.
– Potilas saattaa lähettää esimerkiksi digitaalisesti kuvan haavasta kysyäkseen, tarvitseeko sitä ommella. Tai toisaalta esimerkiksi ihottumasta saa kännykällä usein riittävän hyvän kuvan, jotta sen perusteella voi tehdä diagnoosin, Pitkäjärvi sanoo.
Hänen mukaansa palvelua käyttää moni, joka ei ehkä muuten työkiireiltään saisi aikaiseksi hakeutua lääkärin vastaanotolle.
– Tämä ei missään nimessä korvaa lääkärin ja potilaan välistä perinteistä kohtaamista, mutta tuo lisän kiireisille ihmisille. Hyvin usein chat-palvelu riittää hoitomuodoksi. Tai jos ei riitä, ihmiset ovat tyytyväisiä, että saavat nopean reaktion sen avulla, Pitkäjärvi sanoo.
Virtuaalivastaanottojen toimivuuteen liittyy myös haasteita. Keskeisimmät niistä liittyvät tietoturvaan ja potilasturvallisuuteen.
– Lääkärin näkökulmasta iso haaste liittyy siihen, pystytäänkö diagnostiikkaa tekemään riittävän turvallisesti. Se täytyy myös huomioida potilaskohtaisesti, kuinka hyvin kukin potilas kykenee vastaanottamaan tietoa, Suomen Lääkäriliiton Oysin erityisvastuualueen piiriylilääkäri Annu Tertsunen sanoo.
Arviot etälääkäripalvelujen käytön laajentumisen mahdollisuuksista vaihtelevat. Oulun yliopistossa 2004 julkaistun väitöstutkimuksen mukaan kolme neljästä perustason potilaskäynnistä voitaisiin hoitaa hyvin varustellulla videovastaanotolla, jossa hoitaja on potilaan kanssa fyysisesti läsnä. Kaikissa potilasryhmissä se ei kuitenkaan ole kustannustehokkain tai riittävän laadukas tapa.
Joka tapauksessa tulevaisuudessa etäyhteyden päässä toimiva lääkäri voi tulla kyseeseen jopa kymmenissä prosenteissa potilaan ja lääkärin välisistä kohtaamisista, Tertsunen arvioi.
