Naiset liian pitkään kotona lapsia hoitamassa, syrjäytyvät työelämästä ­– EK vaatii päivähoitomaksujen alentamista

Jyri Häkämies hörppää aamukahvia Etelärannan 9. kerroksessa.

Ikkunasta näkyy Viking Linen Ruotsin-laiva Mariella, joka on saapunut maasta, josta Suomen hallituksen pitäisi EK:n toimitusjohtajan mielestä ottaa kiireesti oppia.

– Olemme laskeneet, että nuorten naisten työllisyydessä on noin 50 000 työpaikan ero Ruotsin hyväksi. Suomessa naiset ovat liian pitkiä jaksoja poissa töistä lastenhoidon takia, Häkämies sanoo.

Häkämiestä on helppo uskoa, koska Ruotsin tilastokeskuksen SCB:n työllisyystutkimukset kertovat suomalaisittain hämmentävää sanomaa: vuoden 2016 alussa 25–44-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Ruotsissa 82,1 prosenttia ja saman ikäryhmän miesten 86,4 prosenttia.

– Vain työllisyysastetta nostamalla Suomessa voidaan välttyä uusilta säästöiltä, Häkämies arvioi.

Suomessa 25–34-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli joulukuussa Tilastokeskuksen mukaan 70,8 prosenttia ja 35–44-vuotiaiden naisten 79,1.

– Perhevapaauudistus, joka nostaisi Ruotsin kaltaisella tavalla naisten työllisyysastetta, on iso tasa-arvokysymys, koska nyt 20–40-vuotiaat naiset ovat pitkiä jaksoja poissa työelämästä. Sillä on vaikutusta naisten myöhempään työkelpoisuuteen ja myös urakehitykseen, Häkämies perustelee Lännen Medialle.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus kokoontuu huhtikuussa nelivuotisen kautensa puoliväliriiheen, jossa päätetään, mitä merkittävää hallitus vielä yrittää toteuttaa.

Elinkeinoelämän keskusliitto vetoaa työnantajaliittojen yhteisellä suulla voimakkaasti hallitukseen, että se päättäisi puoliväliriihessään alentaa päivähoitomaksuja ja aloittaa perhevapaauudistuksen ripeän valmistelun.

– Päivähoitomaksuja pitää alentaa ja aivan erityisesti toisesta lapsesta maksettavaa hoitomaksua, jotta työhönmenoansa pystytään purkamaan, Häkämies toteaa.

Keskituloinen kaksilapsinen perhe maksaa nuorimmasta lapsestaan päivähoitomaksua 290 euroa ja seuraavasta lapsestaan 261 euroa. EK julkistaa helmikuun lopussa perhevapaamallinsa, jonka työnantajat toivovat päätyvän hallituksen pöydälle harkintaan.

– Mallissamme on ennen kaikkea tavoitteena naisten työssäkäyntiasteen nostaminen. Jos naisillamme olisi Ruotsin työllisyysaste, meillä olisi noin 50 000 ihmistä lisää töissä. Vapaita työpaikkoja on myös olemassa. Niitä on noin 100 000, mutta tietenkään ne eivät jakaudu tasaisesti eri puolille Suomea, Häkämies sanoo.

Hallitus tavoittelee 72 prosentin työllisyysastetta (nyt 68,8) ja yli sataatuhatta uutta työpaikkaa. Sekä EK:n että palkansaajajärjestö SAK:n ekonomistit ovat arvioineet, että naisten työmarkkina-aseman parantaminen täyttäisi noin puolet työpaikkatavoitteesta.

Ruotsissa vanhempainvapaat jakautuvat tasaisemmin isien ja äitien välillä, koska kummallakin vanhemmalla on oikeus käyttää puolet yhteensä 480 päivän vanhempainvapaasta. Lasten kotihoitoa ei tueta yhtä pitkään ja niin avokätisesti kuin meillä.

– Muutos edellyttää panostuksia päivähoidon laatuun, mutta aihe on noussut viime viikkoina aivan eri tavalla esille kuin aiemmin. On huomattu, että ilman muutoksia päivähoitomaksuihin ja perhevapaisiin työllisyystavoitteen saavuttaminen on jopa mahdotonta. Nykyinen järjestelmämme on varmasti keskeinen syy siihenkin, miksi naisten ja miesten välinen tasa-arvo ei työelämässä ole edennyt yhtä pitkälle kuin Ruotsissa, Häkämies pohtii.

EK odottaa hallitukselta asumistuen ja kireän palkkaverotuksen virittämän kannustinloukun purkamista.

– Työn verotuksen, asumistukien ja päivähoitomaksujen yhdistelmä johtaa tilanteeseen, jossa työn vastaanottaminen tai lisätyö tuottaa marginaalisen kannustimen. Se ei ole ihmisten vaan järjestelmän vika. Entinen työministeri Lauri Ihalainen (sd) on puhunut paljon siitä, että työllä on muukin arvo kuin pelkkä toimeentulo. Kutsumme linjaamme työlinjaksi.

– Että työlinja voittaa tukilinjan, Häkämies kiteyttää riihiterveiset.

Paljon on pelissä lähikuukausina. Talvinen meri velloo harmaana, mutta Häkämiehen mukaan kevät on valoisa, jos hallitus päättää uudistaa rakenteita – ennen kaikkea parantaa naisten työmarkkina-asemaa.

– Hallituksen uskottavuus on pelissä, jos talouspolitiikan linja karkaa, hän summaa.