Uutiset

Suomessa käytetään masennuslääkkeitä Ruotsia vähemmän – katso maakuntasi psyykenlääkkeiden käyttö

LÄNNEN MEDIA

Pohjoismaisessa tutkimuksessa selvitetään parhaillaan taloudellisen epävarmuuden ja psyykenlääkkeiden käytön välisiä yhteyksiä Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan eri maakunnissa ja lääneissä.

Kelan ja Etelä-Tanskan yliopiston Coping or doping? -tutkimuksen alustavat tulokset kertovat, että psyykenlääkkeitä käytetään vähemmän alueilla, joilla bruttokansantuote on korkeampi.

– Näyttää siltä, että alueilla, joilla on enemmän työttömyyttä ja alhaisempi tuotanto, käytetään yleisesti ottaen enemmän psyykenlääkkeitä. Syy–seuraus-suhteita alamme vasta tutkia, kertoo Kelan tutkimuspäällikkö Jaana Martikainen.

Kullakin Pohjoismaalla ja maakunnalla on oma mielenterveyden lääkkeiden käyttöprofiilinsa.

Tanskalaisen Christoph Giang Nguyen johtama kuuden hengen tutkimusryhmä on selvittänyt kunkin maan psyykenlääkkeiden käytön avohoidossa vuosina 2006–2015 kansallisista reseptitiedostoista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkijat ovat laskeneet keskiarvon sille, kuinka moni ihminen tuhannesta asukkaasta käyttää vuosittain psykoosi-, neuroosi-, uni- ja masennuslääkkeitä tietyllä alueella. Tutkimus kattaa työikäisen väestön eli 15–64-vuotiaat.

– Psykoosilääkkeitä ja unilääkkeitä käytetään Suomessa paljon, Martikainen kertoo.

Kymmenportaisella asteikolla Lappi, Etelä-Savo, Päijät-Häme ja Kymenlaakso sijoittuvat koko Pohjoismaiden ylimmälle tasolle. Niiden alueella unilääkkeitä syö vuosittain tuhannesta asukkaasta 67–70 ihmistä eli 6,7–7,0 prosenttia.

Psykoosilääkkeissä Keski-Suomi, Kainuu, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso nousevat käytön yleisyydessä neljän Pohjoismaan ylimpään kymmenykseen (32–40 käyttäjää / 1 000 ihmistä).

Ruotsin ja Suomen välillä on dramaattinen ero psykoosilääkkeiden käytössä potilaiden avohoidossa, mutta masennuslääkkeitä koskeva tutkimustulos voi tuntua yllättävältä.

– Paljon on puhuttu masennuslääkkeiden käytöstä, mutta kun meitä verrataan muihin Pohjoismaihin, niin ei Suomi missään huipulla olekaan, Martikainen huomauttaa.

Laajoilla alueilla Etelä- ja Keski-Ruotsia masennuslääkkeitä käyttää 8,4–9,6 prosenttia työikäisestä väestöstä.

– Aika usein vertaamme itseämme Ruotsiin ja ajattelemme, että Ruotsissa lääkkeiden käyttö olisi rationaalisempaa. On aika yllättävää, että heillä on näin paljon masennuslääkkeiden käyttöä, Martikainen pohtii.

Suomessa masennuslääkkeitä käytetään selvästi vähemmän kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Suomen maakunnista Pirkanmaa, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala erottuvat muusta maasta masennuslääkkeiden käytön yleisyydessä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pääkaupunkiseutu on ollut Suomen talousveturi 2000-luvulla. Avoimet työpaikat ovat viime vuosina keskittyneet Helsinkiin ja sen ympäristöön.

Julkisuudessa kirjoitetaan paljon hektisen työelämän ihmisille tuottamista paineista, mutta tutkimuksessa Uusimaa ei erotu psyykenlääkkeiden käytössä muusta Suomesta epäedullisesti, vaan pikemminkin edukseen.

Martikaisen mukaan alustava alueellinen tarkastelu osoittaa, että alueilla, joilla on korkea bkt, käytetään vähemmän psyykenlääkkeitä.

Tutkijat ovat myös havainneet, että korkean työttömyysasteen alueilla käytetään enemmän psykoosi- ja neuroosilääkkeitä. Psykoosilääkkeitä käytetään skitsofrenian, mutta myös lievempien mielenterveyshäiriöiden hoidossa.

Neuroosilääkkeistä käytetyimpiä ovat bentsodiatsepiinit, jotka aiheuttavat helposti riippuvuutta. Niiden pitkäaikaiskäyttöä ei suositella.

Tutkijat alkavat vasta selvittää, mistä psyykenlääkkeiden käytön yleisyyden suuret erot maakuntien välillä johtuvat.

Kelan tutkimuspäällikkö Jaana Martikainen huomauttaa, että lääkärit saattavat herkemmin kirjoittaa psyykenlääkereseptejä maakunnissa, joissa muiden terveyspalveluiden saatavuus on huono.

Jos on tiedossa, että terapiaan pääsy on vaikeaa, reseptejä saatetaan kirjoittaa enemmän kuin alueilla, joissa palveluita on paremmin tarjolla.

– Hoitokäytännöt myös vaihtelevat maittain. Välttämättä ei ole niin, että työttömyys ja taloudelliset vaikeudet johtavat psyykenlääkkeiden käyttöön, Martikainen toppuuttelee, vaikka alustavat tulokset osoittavat yhteyden hyvinvoinnin ja psyykenlääkkeiden käytön välillä, Martikainen sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Neuroosilääkkeitä käytetään paljon Etelä- ja Keski-Ruotsissa sekä Lounais-Suomessa.

Varsinais-Suomi on pohjoismaisen vertailun toiseksi ylimmällä tasolla neuroosilääkkeiden resepteissä. Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla niitä vastaavasti käytetään hyvin vähän.

– Alueiden välisiä eroja on aina. Tarkistin vuoden 2005 vastaavan aineiston ja huomasin, että alueiden väliset erot ovat yllättävän pysyviä, Martikainen pohtii.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (11)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Kiusaajien maa
Suomi kärjessä
Kiusaaminen aiheuttaa terveyshaittoja ja työttömät ovat vapaata riistaa vihanlietsojille sen jälkeen kun rasismista ja homokammosta tuli noloa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Juorupeili
Järkyttävää Suomi
Tätäkö on suomalainen terveydenhuolto?

Vähän kun vituttaa, masentaa tai ei tule uni, niin bentsoa posket täyteen.
Ei ole suomalaisten lääkärien lääkitys kohdallaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Täh
Suomi
Eikö tämän jutun hätkähdyttävin anti ole psykoosiläkkeiden suuri käyttö suomessa
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Tässä se toinen
Mitalin kaksi puoliskoa
Tämä lääkinnällisyys riippuu maan käytettävissä olevien lääkäreitten ammattiosaamisesta. Ei mistään muusta. On trendikästä saada lääkitystä vaivaan kuin vaivaan. 1960-luvulla Suomen Turussa oli jokaisessa pääkadun kulmauksessa apteekkeja ja pankkeja. Saksasta Suomeen muuttanut perhe tutkiskeli asiaa ja totesi suomalaisten olevan hirmu rikkaita ja hirmu sairaita.

Vakavasti: Suomi on ollut ja on edelleen sekä maantieteellinen että kielellinen eristysalue, jossa testataan hyvin monia terveyteen vaikuttavia lääkeaineita. Ja lääkärikunta on siinä mielellään mukana. Saavat tehtyä väittelyitään ja lisureitaan omaa pankkitiliään lihottavien reseptimaksujen sivussa. Kun myynti käy, mikäs siinä on ollessa.

Niin, Suomessa itsemurhataan vertailumaista eniten. Liekkö syynä hyvin huono käsitys omasta tulevaisuudesta?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää