Kohuttu suurmoskeija halutaan poliitikoille keväällä – rahoitus epäilyttää terrorismitutkijaa
Helsingin kiinteistövirastossa pyritään saamaan päätöesitys suurmoskeijan tonttiesitykselle keväällä. Tonttiesitys on tällä hetkellä valmistelussa, ja tonttiosaston osastopäällikkö Sami Haapanen arvioi esityksen valmistuvan toukokuussa.
Tonttiosaston esitys menee Helsingin kiinteistölautakunnalle ja mahdollisesti kaupunginhallitukselle. Kaupunki tulee Haapasen mukaan vielä pyytämään lausuntoa ulkoministeriöstä. Rahoitus on yksi asia, mikä askarruttaa.
Rahoitus epäilyttää myös Ulkopoliittisen instituutin vierailevaa vanhempaa tutkijaa Olli Ruohomäkeä. Euroopassa moskeijahankkeiden ulkomainen rahoitus on kohdannut entistä enemmän kriittisiä äänensävyjä erityisesti maissa, joissa on viime vuosina tehty terrori-iskuja.
– Me olemme havahtuneet tähän ilmiöön vasta nyt, eikä Suomi ole syrjässä näistä kehitystrendeistä, toteaa Ruohomäki.
Viime vuosina Euroopassa tehdyistä terrori-iskuista ainakin Pariisissa Charlie Hebdo -lehteen iskeneet Koauchin veljekset olivat käyneet aktiivisesti pariisilaislähiössä toimivassa moskeijassa.
Itävalta on lailla kieltänyt moskeijoiden säännöllisen ulkomaisen rahoituksen, ja kriittisiä äänensävyjä ulkomaista rahoitusta kohtaan on tullut valtiojohdolta Ranskasta ja Saksasta.
Huoli tulee Ruohomäen mukaan siitä, että Arabian niemimaista lähtöisin olevalla rahalla on aiemmin rahoitettu radikaalista islamismia edistävää ideologiaa.
Pahimmillaan sama tapahtuisi hänestä myös Suomeen kaavaillussa suurmoskeijahankkeessa, jota on suunnitteluvaiheessa rahoittanut Bahrain. Bahrainin on määrä toimia myös myöhemmän rahoituksen koordinaattorina.
– Pelko on, että sinne tulee imaami, jonka toiminta ja ajattelutavat olisivat hyvin vahvasti kytköksissä salafistiseen sunni-islamin tulkintaan. Tämä keräisi ympärilleen jo ennestään radikalisoituneita suomalaisia, sanoo Ruohomäki.
Moskeijaa ja palvelukeskusta suunnittelevan Oasis-säätiön tiedottaja Pia Jardi ihmettelee uutisointia ja julkista keskustelua, mitä moskeijan rahoituksen ympärillä pyörii.
Viranomaisten valvonnan vuoksi Jardi ei usko, että Suomeen tai ylipäänsä Eurooppaan pääsisi tulemaan sellaista rahoitusta, joka on peräisin terrorismia tai uskonnollista radikalismia edistävistä lähteistä.
– Tässä on sekoitettu puurot ja vellit. Puhutaan jostain ajasta ennen syyskuun 11:ttä. Uskonnollinen fundamentaalisuus sekoitetaan terrorismiin, eikä asioista puhuta niiden oikeilla nimillä, sanoo Jardi.
Hänen mukaansa myös muita muslimien rukoushuoneita Suomessa on rahoitettu ulkomailta.
Lisäksi Oasis-säätiö on asettanut rahoituksen ehdoksi sen, ettei moskeijan tai sen yhteyteen suunniteltavan palvelukeskuksen toiminnan sisältöön saisi vaikuttaa. Jardi usko, että sellaisia tahoja löytyy, jotka hyväksyvät rahoituksen ehdot.
– Olisi kiva, että joku toisi todisteita siitä, millä tavalla raha on vaikuttanut jonkin yhteisön toimintaan, hän sanoo.
Helsingin Hanasaareen suunniteltu suurmoskeija ja palvelukeskus tulisi alustavan suunnitelman mukaan maksamaan 110–140 miljoonaa euroa, minkä lisäksi vuotuiset käyttökustannukset olisivat tonttihakemuksen mukaan 6–7 miljoonaa euroa.
Jardi kertoo, että säätiö aikoo julkistaa rahoittajat, jos hanke etenee.
Toistaiseksi Helsingin kaupunki on saanut lausunnon suurmoskeijasta sisäministeriön poliisiosastolta.
