Tampereen yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan ammattiin opiskelevat nuoret suhtautuvat kielteisemmin liikuntaan kuin lukionuoret. Tutkimuskyselyyn vastasi yhteensä 659 toisen asteen opiskelijaa.
Kyselyssä selvitettiin liikuntaan vaikuttavia tekijöitä kuten koettuja liikuntamahdollisuuksia, tietoja, motivaatiota ja taitoja.
Pitkään on ollut tiedossa, että korkeammin koulutetut harrastavat keskimäärin enemmän liikuntaa ja syövät terveellisemmin kuin matalasti koulutetut.
Tutkimuksessa nuorten sosioekonomisille eroille liikunnassa löytyi neljä syytä: mielikuva itsestä liikkujana, käsitykset liikunnan kielteisistä seurauksista, liikunnan omaseuranta sekä liikunnan harrastamisen resurssit, kuten raha ja välineet.
Lukiolaiset tarkkailivat liikuntatavoitteidensa toteutumista ammattiin opiskelevia enemmän, ja he myös kokivat liikunnan sopivan paremmin minäkäsitykseensä. Ammattiin opiskelevat kertoivat, että heillä on liikuntaan vähemmän liikuntavälineitä ja rahaa. He myös kertoivat liikunnan kielteisistä vaikutuksista elämäänsä enemmän kuin lukiolaiset.
– Jotta ammattiin opiskelevien liikunnan harrastaminen saataisiin lisääntymään, heidän motivaatiotaan ja konkreettisia mahdollisuuksiaan liikkua tulee tukea. Vain pieni osa suomalaisnuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, ja nuorten fyysinen kunto on ennätysalhaisella tasolla, tutkimuksen tekoon osallistunut akatemiatutkija Nelli Hankonen kertoo.
Hankonen varoittaa kuitenkin yksinkertaistamasta puhetta luokkaeroista. Hän korostaa tiedotteessa, että keskimääräiset erot koulutusryhmien välillä ovat suhteellisen pieniä: myös ammattiin opiskelevien joukossa on terveytensä kannalta riittävästi liikkuvia, ja lukiolaisten joukossa on sohvaperunoita.
