Varsinaissuomalaiset eivät juuri luota päättäjiin sen kummemmin omassa kotikunnassaan kuin koko maassa. Myöskään Euroopan unionin päättäjät eivät ole korkealla luottamusasteikolla, kun Kunnallisalan kehittämissäätiö tutki asiaa. Oman kunnan päättäjiin ei luota kovin paljon tai ei lainkaan 66 prosenttia vastaajista. Oman maakunnan päättäjiin luottaa viidesosa, Suomen päättäjiin 18 prosenttia ja EU-päättäjiin erittäin tai melko paljon luottaa 16 prosenttia.
Tunnepohjainen sitoutuminen maakuntaan on Varsinais-Suomessa heikompaa kuin omaan kotikuntaan. Tutkimuksen mukaan varsinaissuomalaiset sitoutuvat tunnepohjaisesti kotimaahansa enemmän kuin kotikuntaansa. Maakunnallisen identiteetin halutaan perustuvan ennen muuta maakunnan historiaan ja perinteisiin, luontoon, maisemiin ja rakennuksiin sekä omaleimaiseen kulttuuriin. Sen sijaan maakunnan asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa, tieteissä tai taiteissa eivät tutkimuksen mukaan ole tärkeitä maakunnallisen identiteetin rakennusaineita.
Maakunnassa odotetaan, että asumisen hinta, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä maakunnan kuntien taloudellinen tilanne kehittyy huonompaan suuntaan. Lisäksi otaksutaan maahanmuuton ongelmien ja rikollisuuden lisääntyvän.
Sen sijaan energiatehokkuudesta, liikenneyhteyksistä, työllisyydestä ja kansainvälisyydestä maakunnassa on optimistisia näkemyksiä.
Varsinaissuomalaiset pitävät maakuntansa tärkeimpinä valttikortteina hyviä palveluita, liikenneyhteyksiä sekä pienten ja keskisuurten yritysten pysymistä alueella. Vähiten tärkeitä tekijöitä ovat työvoiman ja energian edullisuus.
Maakunnan asukkaiden asenteita tutkittiin viime joulukuussa internetpaneelissa. Vastaajia oli 300 ja he edustivat maakunnan 18-75 vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on maakunnassa noin 5,5 prosenttiyksikkö suuntaansa.
