Uutiset

Tellervo Koivisto katsoo sattumien ohjanneen häntä

JUSSI NUKARI
Tellervo Koivisto kuvattuna kotonaan Helsingissä 9. tammikuuta 2017.
Tellervo Koivisto kuvattuna kotonaan Helsingissä 9. tammikuuta 2017.

Suomen presidenttiparin virallinen vierailu Neuvostoliitossa 1987. Presidentin puoliso Tellervo Koivisto oli museokäynnillä omanarvontuntoisen virkasisarensa Raisa Gorbatshovan kanssa. Gorbatshova oli yrittänyt komentaa vierasta pukemaan päällystakin, mutta Koivisto tyytyi yllään olleeseen poppana-asuun.

Jankkaaminen loppui lyhyeen Koiviston todettua: "Suomalainen tarkenee."

Tuokiokuva kolmen vuosikymmenen takaa löytyy Anne Mattssonin tuoreesta kirjasta Tellervo Koivisto – elämäkerta (Siltala).

Rouvien kemiat eivät kohdanneet, eikä ekonomi ja pientilallisen tytär Punkalaitumelta antanut marxismi-leninismistä Moskovan yliopistossa väitelleen besserwisserin lannistaa itseään.

Tellervo Koivisto kertoo sattumien puuttuneen usein hänen elämänkulkuunsa.

–  Kaikki tärkeimmät ratkaisuni ovat tulleet enemmän tai vähemmän sattuman kautta. Se on kyllä kumma, mutta näin se vaan on ollut, sanoo 88-vuotias Koivisto STT:n puhelinhaastattelussa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sattuman sanelemia juttuja olivat muun muassa pääsy oppikouluun (opettaja suositteli ja veli ei halunnut sinne mennä), lukion aloittaminen (ystävien ja luokkatoverien houkuttelu), hakeutuminen Turun kauppakorkeaan (vaihtoehtojen vähyys, rahoituksen niukkuus, asumismahdollisuus veljen perheessä) ja kohtaaminen Mauno Koiviston kanssa 5.12.1950 (molemmat päätyivät tanssipaikan ovelle, joka oli kiinni).

Vaikka Tellervo Koivisto usein vähättelee itseään, elämäänsä hän luonnehtii monella tavalla hyvin antoisaksi. Erityiskiitoksen hän antaa erinomaiselle aviomiehelleen Mauno Koivistolle, jonka kanssa aviovuosia on takana jo lähes 65.

–  Kotona kehun häntä paljon vähemmän kuin hän minua. Tässä on turkulaisen ja satakuntalaisen ero. Turkulainen on sittenkin paitsi kohteliaampi eikä töksäyttele kuten satakuntalainen, jopa hellempi kuin satakuntalainen tai loimaalainen, Koivisto naurahtaa.

Satakuntalaisuutta on kuvaillut vuosia Porissa asunut Sinikka Linkomies-Pohjala sanoilla juro, karu ja lauluton. Luonnehdinta on Koiviston mielestä vähän sinnepäin.

–  Mutta jos menee kotipaikkaani lähimpänä olevalle Loimaalle, niin loimaalaisista voi sanoa, etteivät he ole lauluttomia. Ääni on kuitenkin ruma, koska mielestäni Loimaan ja Punkalaitumenkin vanha murre on Suomen rumimpia.

Murre on säilynyt Koivistolla osittain, ja varsinkin nuotti nousee esille vapaammin puhuttaessa ja Punkalaitumelle mentäessä.

Omaa ääntään huumorintajuinen Koivisto kuvaa räkättirastaan ääneksi.

Lapsuuden ja nuoruuden elämä Punkalaitumella on jättänyt jäljen Koivistoon. Yhtenä esimerkkinä tästä hän mainitsee pellot.

–  Ensimmäisillä kesäpaikoillamme Kirkkonummella huomasin kaipaavani peltoja. Sinne mennessä tiepuolissa ei ollut peltomaisemia.

Tilanne muuttui, kun Koivistot hankkivat Inkoosta vuonna 1970 Tähtelän tilan, josta tuli perheelle tärkeä tukikohta. Sinne vetäydyttiin presidenttikausillakin niin usein kuin mahdollista jopa Naantalin Kultarannasta. Tähtelä huokuu perinteitä ja historiaa, sillä muun muassa sen päärakennus on rakennettu 1800-luvulla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhden rajoituksen Tellervo Koivisto asetti Tähtelän pihapiirille. Sinne ei saanut rakentaa lentopallokenttää. Pääministeriaikana aviomies oli nimittäin muunnattanut Kesärannan tenniskentän lentopallokentäksi. Lisäksi presidentin kesäasunnossa Kultarannassa tehtiin lentopallokentän parannustyöt.

Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, presidentin valitsijamies

Tellervo Koivisto syntyi 2. tammikuuta 1929 Punkalaitumella.

Ylioppilas 1949, ekonomi Turun kauppakorkeakoulusta 1953.

Avioitui Mauno Koiviston kanssa kesäkuussa 1952.

Turun konttoriopiston opettaja 1954–1957.

Suomen Kuvalehden pakinoitsija 1968–1972 ("Rouva Koiviston päiväkirja").

Sdp:n kansanedustaja 1972–1975, Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1977–1982, tasavallan presidentin valitsijamies 1982.

Mauno Koivisto presidenttinä 1982–1994 (Lisäksi vt. presidenttinä 27.10.1981–27.1.1982)

Lasten Kesä -yhdistyksen johtokunnan jäsen 1974–1997, Väestöliiton hallituksen jäsen 1980–1984.

Mukana sukupuolten tasa-arvoa ajaneen Yhdistys 9:n toiminnassa 1960–1970-lukujen taitteessa.

Finlandia-kirjallisuuspalkinnon valitsija 1994.

Tuotanto: Elämän siivellä, 1970, Päiväkirjan uudet sivut, 1999, Kyllä se siitä! Mauno Koiviston ensimmäiset kahdeksan vuosikymmentä (yksi toimituskunnan jäsen) 2003.

Näytä lisää

Presidentin puoliso hipsi aika ajoin omille teilleen

Eeva Nikkilä-Kiipula

Mauno Koivistosta tuli Suomen yhdeksäs presidentti vuonna 1982, ja samalla alkoi myös puolison "linnatuomio". Elämää alkoivat säädellä muun muassa tarkat kellonajat, jotka olivat alussa vieraita Tellervo Koivistolle.

–  Sihteeriä aina silloin tällöin pakoilin. Minunhan olisi pitänyt kulkea sihteerin ohi. Ajattelin, ettei hänen nyt kaikkia asioita tarvitse tietää, kun hän jo hoiti meidän raha-asiamme. Lähdin toisesta ovesta ulos kävelemään kadulle tai puistoon, hän kertoo.

Tilanteen nolous valkeni myöhemmin Koivistolle. Sihteeri joutui kiusalliseen tilanteeseen, jos joku soitti ja kysyi Koivistoa eikä sihteeri tiennyt, missä presidentin puoliso oli.

Tellervo Koiviston monista "linnatuomion" matkoista saisi myös mielenkiintoisen kirjan. Esimerkiksi eräällä Neuvostoliiton-matkalla Koivisto halusi Silkkitielle Uzbekistanin Samarkandiin. Sieltä oli tarkoitus palata Tashkentiin yöpymään siistiin hotelliin. Isännät kun eivät halunneet tarjota vierailleen yösijaa paikallisesta nuhruisesta hotellista.

Tellervo Koivisto määräsi kuitenkin adjutantin ilmoittamaan isännille: "Me emme lähde täältä minnekään!"

Seurue sai kylmät hotellihuoneet, joiden ainoana lämmikkeenä oli votkapullo. Kun ääneen oli lausuttu toivomus muunkinlaisesta lämmöstä, pian ovelle koputettiin. Vieraille tarjottiin lisäpeittoja ja lämmittimiä. Kuuntelulaitteet toimivat.

Suomessa turvallisuusuhkiin ei pitkään aikaan suhtauduttu vakavasti. Silmät aukenivat viimeistään helmikuussa 1986 Ruotsin pääministerin Olof Palmen murhan jälkeen. Turvatoimet kiristyivät myös Pohjanlahden tällä puolen.

Turvatoimien tiukennus näkyi myös siinä, että presidentti Mauno Koivistolle hankittiin käsiase. Tosin presidentti halusi sitä säilytettävän lukollisessa kaapissa, koska laki niin vaati.

Tellervo Koivisto mietti, mitä tapahtuisi, jos kutsumaton vieras tulisi: kun terroristi tulee, mies herää ääniin, panee valot päälle, silmälasit päähän, muistaa turvajärjestelmän koodin ja sitten voikin jo ampua omin käsin terroristin.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
voivoi
Sattuma ohjannut Tellervon elämää?
Onkohan tosiaankin näin? Kun "sattuman" sanotaan ohjaajan elämäämme, miksiköhän nämä kaikki sattumat ovat " hyviä sattumia"?
Luulisi, että puolet sattumista olisi epäedullisia!
Mutta Tellervon elämää ovat ohjanneet hyvät sattumat! Ihmeellistä!
Tellervo on tehnyt erää radikaalin virheen elämässään: unohtanut lukea Raamattua!
Sauli Niinistö myös pelastui Thaimaassa tsunamin harmaata kuolemasta ja sanoi sitä sattumaksi - eikä ymmärtänyt antaa kunniaa Israelin Jumalalle!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Pasi
hyvät sattumat muistaa paremmin
Elämän kulkua tarkastellessa jokainen joutuu toteamaan sattumien ratkaisseen, paitsi tietysti niillä, joilla kaikki on korkeimman johdatusta. Hyvistä sattumista usein seuraa jotain hyvää jatkossakin ja siksi ne muistaa paremmin, huonot sattumat saattavat oikeasti unohtuakin, tai ne ainakin saavat aikaa myöten jonkinlaisen surumielisen huumorin verhon.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.