Kiista Ukrainan EU-lähentymisestä alkaa hellittää

Venäjä-pakotteet jatkuvat, Syyriaan liittyviä sanktioita ei tiedossa.

Emmanuel Dunand
Swedish Prime Minister Stefan Loefven (L), Finnish Prime Minister Ruotsin pääministeri Stefan Löfven, Suomen Juha Sipilä ja Kyproksen presidentti Nikos Anastasiades keskustelivat Brysselissä.
Swedish Prime Minister Stefan Loefven (L), Finnish Prime Minister Ruotsin pääministeri Stefan Löfven, Suomen Juha Sipilä ja Kyproksen presidentti Nikos Anastasiades keskustelivat Brysselissä.

Annu Marjanen, Anniina Luotonen

EU-maiden johtajat löysivät torstai-iltana sovun Ukrainan EU-lähentymistä koskevaan kiistaan. Valtiojohtajat muotoilivat julkilausuman, jolla Hollanti pitäisi saada taivuteltua lähentymissopimuksen taakse. Hollanti on ainoa EU-maa, joka ei ole hyväksynyt sopimusta, sillä se tyrmättiin keväällä kansanäänestyksessä.

Huippukokouksessa sorvatussa julkilausumassa yritetään vastata hollantilaisten huoliin. Asiakirjassa korostetaan, että Ukrainasta ei olla leipomassa EU-jäsentä. Ukrainalle ei myöskään ole luvattu turvatakuita, eikä lähentymissopimus oikeuta ukrainalaisia työskentelemään vapaasti EU-alueella.

Hollannin pääministerin Mark Rutten mukaan maan parlamentti saa sopimuksen vahvistettavaksi mahdollisimman pian.

–  (Huippukokouksessa laadittu asiakirja) selvittää, mitä assosiaatiosopimus on ja ennen kaikkea mitä se ei ole. Tämän päivän jälkeen väärinymmärrykset eivät ole enää mahdollisia, Rutte sanoi Brysselissä.

Asiasta on kehkeytynyt EU:lle iso päänvaiva, sillä Ukraina-sopimuksen vesittymisen on pelätty ajavan Ukrainaa Venäjän syliin. Sopimuksen keskiössä on laaja vapaakauppaosio, jonka soveltaminen on jo väliaikaisesti aloitettu. Sopimuksen jatkaminen edellyttää kuitenkin kaikkien EU-maiden hyväksyntää.

EU-johtajien huomiota vei myös Syyrian tilanne ja Itä-Aleppon siviilien kasvava hätä. Aleppon kärsimyksistä huolimatta Venäjää vastaan ei ollut tiedossa uusia pakotteita. Venäjä on pommittanut kaupunkia Syyrian hallinnon rinnalla tuhoisin seurauksin.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mielestä keskustelu Venäjän painostamisesta on käytävä eri pöydissä, koska EU:lla ei ole juuri roolia Syyrian konfliktin ratkaisuyrityksissä.

Ruotsi ja Britannia vaativat kuitenkin painokkaasti Venäjää tilille Aleppon siviilien kärsimyksistä. Ruotsin pääministeri Stefan Löfven sanoi Ruotsin olevan valmis uusiin pakotteisiin.

–  Se, mitä tapahtuu Syyriassa, on silmiinpistävän kuvottavaa. En löydä siihen sanoja, Löfven sanoi.

Diplomaattilähteiden mukaan Syyria-keskustelu keskittyi humanitaariseen apuun ja sen perille saamiseen. Kokoukseen oli kutsuttu myös Itä-Aleppon pormestari Brita Hagi Hasan, joka piti tunteikkaan puheenvuoron siviilien pelastamiseksi.

–  Pyydän teitä pelastamaan jäljelle jääneiden hengen, meidän naistemme ja lastemme, (humanitaarisen) käytävän avulla, hän viestitti EU-johtajille kokouksen alla.

Ukrainaa koskevia Venäjä-pakotteita EU-johtajat päättivät sen sijaan jatkaa. Sektorikohtaisia talouspakotteita jatketaan puolella vuodella, koska Minskin rauhansopimuksessa ei ole edetty.

EU-johtajat yrittivät puristaa vuoden viimeisen huippukokouksen kasaan yhdessä päivässä ja päästä joulun viettoon jo illalla. Nopeasti kävi kuitenkin selväksi, ettei Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin kunnianhimoinen aikataulutus onnistu.

Vieraaksi kutsuttu Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg joutui norkoilemaan käytävillä nelisen tuntia kuten myös EKP:n pääjohtaja Mario Draghi.

Neuvottelupöydässä oli kuitenkin myös aiheita, joista EU-päämiesten oli helppo päästä yhteisymmärrykseen.

EU-maat ovat samoilla linjoilla siitä, että jokaisen maan on kannettava isompi vastuu omasta puolustuksesta. Talouden kurimuksessa apua haetaan EU-yhteistyöstä. Suunnitelmissa on ollut muun muassa lisätä yhteisiä puolustushankintoja.

EU:n turvallisuuspolitiikassa huomio siirtyi omalle tontille

Annu Marjanen

EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa on alkanut uusi vaihe, jossa huomio keskittyy ensi kertaa unionin omaan alueeseen.

–  Tähän asti Euroopan unioni on pääsääntöisesti varautunut ulkoisiin operaatioihin ja kriisinhallintaan, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos korostaa tarvetta Euroopan puolustusyhteistyön tiivistämiseen, sillä tuleva presidentti Donald Trump on vaatinut äänekkäästi eurooppalaisia liittolaisia ottamaan enemmän vastuuta turvallisuudestaan.

Trumpin viesti heijastui vahvasti EU-huippukokouksen linjauksiin.

–  Eurooppalaisten on otettava suurempaa vastuuta (turvallisuuspolitiikastaan), sanoi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk valtiojohtajille lähettämässään kokouskutsussa.

Tiilikaisen mukaan EU:n täytyy ratkaista, miten se kantaa vastuun unionin suojelemisesta myös sotilaallisin keinoin. Nato pysyy myös vastedes Euroopan maiden ensisijaisena puolustusratkaisuna, sillä 28 EU-maasta 22 kuuluu Natoon.

EU:ssa pyritään kaikin keinoin välttämään päällekkäisiä ratkaisuja Naton kanssa. EU voi kuitenkin tuoda lisäarvoa esimerkiksi puolustusalan sisämarkkinoiden kehittämisessä ja yhteishankintojen lisäämisessä.

–  Natolla ei ole sellaisia välineitä, koska Nato on vain sotilasliitto. EU:lla on teollisuusyhteistyötä ja pitkälle menevää talousyhteistyötä. EU:n kautta päästään ohjailemaan panostusta paremmin, Tiilikainen sanoo.

Myös Natossa huomio on siirtynyt Ukrainan sodan seurauksena kriisinhallinnasta omaan puolustukseen. EU:lle tilanne on uusi, mutta Natolle se tarkoittaa vain paluuta juurille eli sotilasliiton perustehtävään.