Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vastaa hallituksessa urheiluasioista. Hän oli koko maanantain Brysselissä virkamatkalla ja kiinni kokouksissa, mutta välitti kirjallisesti valtiovallan kannan Suomen mahdolliseen olympiahakuun. Se on myönteinen.
Olympiakomitean uudeksi puheenjohtajaksi nouseva Timo Ritakallio esitti maanantaina Lännen Median haastattelussa harkittavaksi, että Suomi hakisi vuoden 2026 talviolympialaisia tai myöhemmin muita olympiakisoja.
Ministeriö on Grahn-Laasosen mukaan valmis istumaan yhteiseen palaveriin olympialaisista kiinnostuneiden suomalaisten paikkakuntien kanssa ja selvittämään yhdessä halukkaiden järjestäjien kanssa, miten ja milloin olympialaisten saaminen Suomeen onnistuisi.
Ritakallio ehdotti haastattelussa mahdollisiksi järjestäjäpaikkakunniksi Helsinkiä, Tamperetta ja Lahtea.
– Yhtään esitystä Suomen kansainvälisen aseman vahvistamisesta huippu-urheilussa ei kannata tyrmätä ilman kattavaa selvitystä. Olemme opetus- ja kulttuuriministeriössä valmiita osallistumaan asian selvittämiseen. Kansainvälisen olympiakomitean sääntöjen mukaan olympialaisten virallisena hakijana toimii kaupunki, jossa kisat järjestetään. Mikäli esimerkiksi Helsinki on halukas aloittamaan keskustelut, valtio on valmis osallistumaan keskusteluihin, Grahn-Laasonen linjaa.
Grahn-Laasonen uskoo Ritakallion tavoin, että olympialaiset Suomessa ovat tulevaisuudessa realismia.
– Uskon, että kestävän kehityksen olympialaiset ovat urheilun tulevaisuutta. Vain harvat maat ovat valmiita käyttämään miljardeja kisajärjestelyihin ja uusien kisapaikkojen rakentamiseen. Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) vaatimukset eivät sovi maailmaan, jossa luonnonvarojen säästämisen ja ympäristönsuojelun tulee olla osa kaikkea politiikkaa. Odotan mielenkiinnolla, mitä KOK esittää olympialaisten uudistamisesta ja kestävän kehityksen nostamisesta osaksi kansainvälistä olympialiikettä. Nykyisillä vaatimuksilla kisaisännyyden tavoittelu voi olla kaukainen tavoite, mutta tulevaisuudessa isännyys voi olla aidosti harkitsemisen arvoinen asia, ministeri arvioi.
Grahn-Laasonen toteaa, että Suomi on tehnyt paljon töitä kansainvälisen asemansa vahvistamiseksi huippu-urheilussa.
– Tästä hyvä esimerkki on se, että Suomi isännöi ensi vuonna peräti neljän liiton kansainvälisiä arvokisoja. Ensimmäiset järjestetään jo helmikuussa, jolloin Lahdessa pidetään hiihdon MM-kisat. Suomi isännöi ensi vuonna myös taitoluistelun MM-kisoja, joukkuevoimistelun MM-kisoja toukokuussa ja koripallon EM-kisojen yhtä alkulohkoa, Grahn-Laasonen luettelee.
Jos ja kun suomalaiset kaupungit joskus valtion tuella hakevat olympialaisia, elinkeinoelämän on Grahn-Laasosen mukaan sitouduttava vahvasti hankkeeseen ja myös rahoitettava sitä.
– Valtio on suunnannut paljon varoja liikuntapaikkojen rakentamiseen, ja Suomesta voisi löytyä modernit olosuhteet jäälajeille ja pohjoismaisille hiihtolajeille. Nykyisillä vaatimuksilla olympiaisännyys tarkoittaisi suuria kustannuksia, joten kisojen toteuttaminen edellyttäisi julkisen rahoituksen lisäksi elinkeinoelämän vahvaa sitoutumista ja suurta yksityisen rahoituksen määrää, Grahn-Laasonen
Suomi haki yhdessä Norjan kanssa vuoden 2006 talviolympialaisten isännyyttä, jolloin hakemus oli Helsingin ja Lillehammerin kaupunkien yhteinen. Olympialaiset myönnettiin Italian Torinolle, joka ei koskaan toteuttanut läheskään kaikkia hakuprosessin aikana antamiaan lupauksia.
