Perussuomalaisten ydinjoukko haluaa, että puolue asettaa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa kampanjatavoitteekseen kansanäänestyksen järjestämisen Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa.
Asia selviää Lännen Median kyselystä, johon vastanneista perussuomalaisista vaikuttajista EU-äänestystä vaatii 75 prosenttia.
Kysymykseen EU-äänestyksestä vastasi 77 piirihallitusten jäsentä, 88 paikallisosaston tai jonkin muun puolueen alaisen järjestön puheenjohtajaa, 11 kansanedustajaa sekä 35 jossain muussa tehtävässä toimivaa perussuomalaista. Vastausprosentti oli hyvä, 44 %, joten tuloksia voi pitää vahvasti suuntaa antavina. Piirihallituksissa vaikuttavien vastaajien määrä on suurempi kuin 77, koska monet järjestöjen puheenjohtajat toimivat niissä.
LM-kysely vahvistaa sen, että Suomessa on hallituspuolue, jonka järjestöaktiiveista selkeä enemmistö on valmis kyseenalaistamaan EU-jäsenyyden kansanäänestyksessä.
Vastaajista vain 15 vastustaa niin sanotun fixit-äänestyksen asettamista perussuomalaisten tavoitteeksi.
Isossa-Britanniassa äänestäjien enemmistö päätyi kesäkuussa kansanäänestyksessä EU-eron eli brexitin kannalle.
Perussuomalaisten johdolle kysymys fixit-äänestyksestä on vaikea, koska puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana toimivat ulkoministeri Timo Soini ja puolustusministeri Jussi Niinistö ovat korostaneet Suomen EU-jäsenyyden turvallisuuspoliittista arvoa.
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä pitää kansanäänestyksen järjestämistä hyvin epätodennäköisenä, vaikka perussuomalaiset ottaisi fixitin vaaliteemakseen ja vieläpä voittaisi seuraavat eduskuntavaalit. Jokisipilän mukaan asetelma ajaisi perussuomalaiset ulos hallituksesta.
– Muissa puolueissa linjaus on, että EU on arvovalinta ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys, Jokisipilä toteaa.
Perussuomalaisten ylimpään johtoon kuuluvat henkilöt ovat toisinaan antaneet Nato-myönteisiä tai sellaisiksi tulkittavia lausuntoja.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho kannattaa avoimesti Nato-jäsenyyttä. Puoluejohtaja Timo Soini on vastaavasti ulkoministerinä edistänyt Suomen ja Yhdysvaltain välisen puolustusyhteistyön syventämistä.
LM-kyselyssä 62 prosenttia perussuomalaisista vaikuttajista ei kannata Nato-jäsenyyden hakemista. Jäsenyyden hakemista yksin tai samaan aikaan Ruotsin kanssa kannattaa 23 prosenttia vastaajista.
Nato-jäsenyydestä käytävää vakavaa poliittista keskustelua estää se, ettei yksikään puoluejohtaja ole tehnyt konkreettista aloitetta hakemuksen valmistelun aloittamisesta.
LM-kyselyn perusteella paikallisvaikuttajien Nato-kannat muuttuisivat esimerkiksi perussuomalaisissa ainakin jonkin verran, jos puoluejohto asettuisi julkisuudessa jäsenyyden hakemisen kannalle. Vastaajista 28 prosenttia arvioi siinä tapauksessa kannattavansa hakemusta, ja myös kannastaan epävarmojen osuus nousee hieman.
– Parasta seurata Venäjän kehitystä ja varautua pahimpaan. Pitää kuitenkin muistaa, ettei nälkäistä karhua pidä ärsyttää tahallaan.
Nato-jäsenyyttä pitää hakea vasta käytännön pakon edessä, arvioi piirihallituksen jäsen Markku Kuutti Keski-Pohjanmaalta. Hän ei kannata ajatusta Nato-jäsenyyden hakemisesta, mutta valitsisi ”en osaa sanoa”-vaihtoehdon, jos puoluejohto kannattaisi hakemusta.
Avoimissa vastauksissa PS-vaikuttajat korostavat vahvan itsenäisen puolustuksen merkitystä. Osa Nato-hakemusta vierastavista huomauttaa, että Ruotsin Nato-hakemus saattaisi muuttaa heidän kantaansa, ei niinkään oman puoluejohdon.
Lue myös:
Asiantuntija: Perussuomalaisten fixit-vastauksissa yksi yllätys
Perussuomalaiset EU-erosta: Kukaan alle 39-vuotias ei ole saanut sanoa kantaansa
