Suomen pelastusalan keskusjärjestö pitää ministeriön aikeita tervetulleena. Asiaa valmistelee työryhmä, joka laatii myös kansallista luetteloa vieraslajeista.
Kun esimerkiksi matelijoille määrätty totaalinen tuontikielto 1990-luvulla purettiin, Suomi heilahti äärimmäisyydestä toiseen. Kuka tahansa saa pitää lemmikkinä esimerkiksi kobraa, mambaa tai kalkkarokäärmettä eikä hänen tarvitse edes ilmoittaa siitä.
Tämä hankaloittaa esimerkiksi pelastustehtävien hoitoa.
– Kentältä tulee jatkuvasti tietoa tilanteista, joissa ei tiedetä, mitä on vastassa, kertoo SPEK:in palokuntajohtaja Petri Jaatinen.
– Kun ulosottomies tulee asuntoon, joskus on jätetty sinne irralleen hyvinkin kookkaita kuristajakäärmeitä, kertoo eläintehtäviin erikoistunut ylipalomies Vesa Nurminen Helsingin pelastuslaitokselta.
Pelastusväki ei halua täyskieltoa, mutta jonkinlaisen ilmoitusvelvollisuuden kaikista vaarallisista eläimistä.
Matelijaharrastajia edustavaa yhdistystä johtava eläinlääkäri Johanna Raulio arvioi, että myrkkykäärmeitä on Suomessa lemmikkinä noin 100–200 ihmisellä.
– Osalla on useita, joten eläinten määrä on suurempi.
Joukossa on Raulion mukaan muutamia hyvin myrkyllisiä käärmeitä, kuten mamboja. Vaarallisia lemmikkejä on myös skorpioni- ja hämähäkkiharrastajilla.
Useimmat myrkkykäärmeen omistajat ovat Raulion mukaan ihan tavallisia ihmisiä. Joukossa on lapsiperheitäkin. Myrkkykäärme hankitaan näyttävyyden takia.
– Ne ovat usein kauniin värisiä, eivätkä piilottele terraariossa, kuten myrkyttömät lajit, Raulio kertoo.
Kansallisessa vieraslajien listassa ei keskitytä vain paikallisen luonnon turvaamiseen, vaan siinä otetaan huomioon myös ihmisen turvallisuudelle aiheutuva vaara. EU hyväksyi elokuussa alustavan listan torjuttavista vieraslajeista.
UUTISET 4
